Väitöskirjan yhteenvedon kirjoittamista koskeva tutkijakoulun kurssi on nyt käyty ja omat ajatukset yhteenvetoluvusta alkavat kirkastua. Kurssin jälkeen väitöskirjan viimeistely tuntuu huomattavasti inhimillisemmältä projektilta, eli voin lämpimästi suositella vastaavanlaiselle kurssille osallistumista kaikille väikkärin loppuvaiheessa oleville!
Yhteenvedon kirjoittamista koskevissa strategioissa on eriäviä käytäntöjä ja ihanteita tieteenalojen välillä. Jotkin tekemisen tavat voivat olla hyvinkin vakiintuneita tieteenalojen sisällä. Yhteenvedon kirjoittamista käsittelevällä kurssin aikana perehdyin useisiin yhteiskuntatieteellisiin väitöskirjoihin ja pysähdyin tarkastelemaan erityisesti niiden rakennetta. Tätä tehdessäni havaitsin, että yhteenvedon kirjoittamista voidaan lähestyä erilaisten strategioiden kautta. Tässä väikkäripäiväkirjan osassa tarkastelenkin näitä strategioita ja kerron, millaisilla strategioilla aion itse lähteä yhteenvetoni kanssa liikkeelle.
Tutkaillessani yhteiskuntatieteellisiä väitöskirjoja, tunnistin ainakin seuraavat kolme strategiaa yhteenvetoluvun kirjoittamiseen: 1) käsitteellinen synteesi, 2) kysymyksiin vastaava synteesi sekä 3) kumuloituva synteesi. Olen nimennyt nämä strategiat itse ja kuvaan ne vielä visuaalisesti kuvassa 1. Seuraavaksi kuvailen näitä strategioita ja pohdin niiden vahvuuksia ja mahdollisia riskejä.
Kuva 1. Väitöskirjan yhteenvetoluvun kirjoittamista koskevat strategiat.
Käsitteellisellä synteesillä tarkoitan tilannetta, jossa tutkija rakentaa osajulkaisujen välille yhteyden teoreettisen käsitteen avulla. Tämä teoreettinen käsite toimii artikkeliväitöskirjan punaisena lankana ja tarjoaa ikään kuin silmälasit, joiden kautta osajulkaisujen tuloksia tarkastellaan. Käsitteen kautta tutkimustuloksia tulkitaan systemaattisesti saman teoreettisen kehyksen avulla, mikä auttaa tutkijaa rakentamaan yhteyksiä tuloksista tehtävien tulkintojen välille. Käytännössä alaluvut rakennetaan tässä strategiassa tyypillisesti osajulkaisuittain. Tämä strategia auttaa tutkijaa luomaan koherentin yhteenvetoluvun, jossa lukija pysyy helposti mukana. Riskinä näen kuitenkin liiallisen toiston, kun samaa teoreettista käsitettä käytetään tulkintakehikkona osajulkaisujen tuloksille. Yhteenvetoluku saattaa tuntua lukijasta ikään kuin paikallaan polkevalta. Tässä strategiassa olisikin mielestäni mielekkäintä rakentaa osajulkaisuittain rakennettujen alalukujen lisäksi pohdinnasta ja johtopäätöksistä erillinen kaikkia osajulkaisuja yhdistävä alaluku.
Kysymyksiin vastaava synteesi on mielestäni erityisen lukijaystävällinen strategia yhteenvedon kirjoittamiseen. Tässä strategiassa osajulkaisuista rakennetaan synteesi (tutkimus)kysymyksiin vastaamisen avulla. Käytännössä alaluvut otsikoidaan kysymysmuotoon, jolloin lukija saa heti sisällysluetteloa katsoessaan käsityksen siitä, mihin kysymyksiin tämä väitöskirja vastaa. Alalukuja ei välttämättä rakenneta siis osajulkaisuittain, vaan tutkimuskysymyksittäin. Tässä strategiassa osajulkaisut eivät välttämättä tule esitetyiksi kronologisessa järjestyksessä, vaan alaluvuissa saatetaan yhdistellä palasia eri osajulkaisuista. Tässä strategiassa on mielestäni erityisen tärkeää kiinnittää huomiota osajulkaisuiden esiintymisjärjestykseen. Laatimalla erilaisia variaatioita osajulkaisujen järjestyksestä tutkija pystyy muokkaamaan ja tarkentamaan osajulkaisujen välistä suhdetta sekä väitöskirjakokonaisuuden pääargumentteja. Tässä strategiassa näen riskinä sen, että osajulkaisujen yhteys jää empiirisellä, metodologisella ja teoreettisella tasolla selittämättä, minkä vuoksi tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota.
Kumuloituva synteesi on progressiivisesti etenevä tapa rakentaa yhteenvetoluku. Tässä strategiassa tiedonmuodostuksen rooli ymmärretään kumuloituvana: edellinen osajulkaisu perustelee seuraavaa ja seuraava osajulkaisu rakentaa ymmärrystä edellisen päälle. Näin tieto kumuloituu ja ketjuttuu. Yhteenvetoluku muodostaa osajulkaisuista systemaattisesti etenevän jatkumon. Käytännössä osajulkaisut kuvataan tässä strategiassa tyypillisesti kronologisessa järjestyksessä. Tutkimustulokset rakentuvat lumipallon kaltaisesti siten, että tiedon kumuloituminen kasvattaa väitöskirjakokonaisuuden informaatioarvoa. Osajulkaisut ovat erillisiä kokonaisuuksia, jotka yhdessä muodostavat kuitenkin koherentin sekä teoreettisesti ja empiirisesti perustellun kokonaisuuden.
Omassa väitöskirjassani lähden soveltamaan kysymyksiin vastaavan sekä kumuloituvan synteesinstrategioiden kombinaatiota. Tällä hetkellä suunnitelmanani on rakentaa väitöskirjani pääviesti kolmeen tasoon. Ensimmäinen alaluku vastaa kysymykseen palvelujärjestelmän nykytilasta ja sijaishuollon ammattilaisten osaamistarpeista ja käsittää ensimmäisen ja toisen osajulkaisun. Toinen alaluku vastaa kysymyksiin nuorten päihdedesistanssin mekanismeista ja käsittää kolmannen osajulkaisun. Kolmannessa alaluvussa rakennan tuloksiini perustuen kokoavan synteesin, jossa mallinnan avustetun päihdedesistanssin perusteita nuoruudessa. Osajulkaisut esitetään kronologisessa järjestyksessä siten, että seuraava osajulkaisu lisää ymmärrystä edelliseen pohjaten.
Koska väitöskirjani on luonteeltaan hyvin teoreettinen, tulee siinä olemaan toki piirteitä myös käsitteellisen synteesin strategiasta. Vertaillessani erilaisia strategioita koen kumulatiivisen synteesin kuitenkin itselleni mielekkäimmäksi ja toisaalta kysymyksiin vastaavan synteesin lukijalle selkeimmäksi vaihtoehdoksi. Kirjoittajana tunnustan olevani melkoinen taivaanrannanmaalari ja tiedän, että nämä kaksi viimeisintä strategiaa auttavat minua karsimaan ylimääräistä toistoa ja turhaa jaarittelua.
Yhteenvetoluvun strategiaa valitessaan on tärkeää kiinnittää huomiota siihen, millaisella strategialla väitöskirjakokonaisuuden pääviesti saadaan välitettyä yleisölle parhaiten. Siksi pääviestin ja keskeisten argumenttien kiteyttäminen on tärkeää jo varhaisessa vaiheessa yhteenvetolukua suunnitellessa. Lähdin itse kirjoittamaan väitöskirjaa teoriataustasta ja tarkoituksenani oli edetä seuraavaksi metodologialukuun. Yhteenvetokurssin opettaja Nelli Piattoeva kannusti kuitenkin aloittamaan väikkärin kirjoittamisen artikkeleita esittelevästä luvusta, jotta teoriatausta pysyy kokonaisuuden kannalta relevanttina. No, olen kirjoittanut teoriataustaa jo kymmeniä sivuja, joten tuosta artikkeleita esittelevästä luvusta on enää myöhäistä aloittaa. Aion kuitenkin jättää metodologialuvun myöhemmäksi ja siirtyä seuraavaksi tuohon osajulkaisuja esittelevään lukuun. Siispä palaamme väikkäripäiväkirjan seuraavassa osassa siihen!
Onko sinulla jokin tietty näkökulma väikkärin viimeistelyyn, josta haluaisit minun kirjoittavan? Jätä alle kommentti!
Janika Kosonen
Tarvitaanko teidän organisaatiossanne lisää tietoa aiheesta? Ota yhteyttä ja buukkaa minut jakamaan osaamistani teille! info@janikakosonen.fi +358 505188680. Lue lisää palveluistani täältä!
