On tullut aika viimeistellä väitöskirja. Aloitin artikkeliväitöskirjani tekemisen vuonna 2022 Tampereen yliopistossa ja kuluneiden vuosien aikana projekti on edennyt viimeistelyvaiheeseen. Aloitin väitöskirjan tekemisen kokoaikaisen AMK-lehtorin työn ohessa, minkä jälkeen jatkoin sen työstämistä osana VTR-rahoitteisia tutkimushankkeita. Nyt olen saanut kirjoitettua valmiiksi kaikki kolme osajulkaisua, joista yksi on julkaistu, toinen vertaisarvioinnissa ja kolmas lähdössä arviointiin. Tälle vuodelle minulle on myönnetty Alkoholitutkimusseuran toimesta neljän kuukauden mittainen viimeistelyapuraha väitöskirjatyön loppuun saattamiseksi. On siis aika ryhtyä tuumasta toimeen.
Tervetuloa siis mukaan seuraamaan matkaani väitöskirjan viimeistelemisen parissa kohti yhteiskuntatieteiden tohtorin hattua!
Tässä blogisarjassa kirjoitan väitöskirjan yhteenvedon kirjoittamisesta ja koko väitöskirjaprojektin viimeistelystä. Uskon prosessin olevan henkilökohtaisesti opettavainen, ja toivon sen jakamisesta olevan mahdollisesti hyötyä jollekin samankaltaisessa tilanteessa olevalle. Ainakin dokumentointi jättää itselleni konkreettisia muistoja ja luo tarvittavaa painetta saattaa työ loppuun. Koska kirjoitan väitöskirjaa englanniksi, osa siihen liittyvistä materiaaleista esiintyy englanniksi myös tässä blogisarjassa.
Rehellisesti sanottuna väitöskirjan viimeistely herättää minussa vaikeitakin tunteita ja tuntuu jo ajatuksen tasolla uuvuttavalta. Siispä lähdin hakemaan apua alkukankeuteen artikkeliväitöskirjan yhteenvetoa käsittelevältä tutkijakoulun kurssilta. Kurssin yhtenä oppimistehtävänä oli luoda omaa väitöskirjaa koskeva käsitekartta ja sitä briiffaava johdantoteksti.
Lähdin hahmottelemaan käsitekarttaa listaamalla ensin kaikkia mieleeni juolahtavia käsitteitä, joita muistin käyttäneeni väitöskirjani osajulkaisuja tehdessä. Kun mieli alkoi tyhjentyä, palasin kolmen osajulkaisuni käsikirjoituksiin ja poimin viimeiset käsitteet niistä listalle. Kun lista oli valmis, ryhmittelin käsitteet seuraaviin kategorioihin: 1) sateenvarjokäsitteet, 2) palvelujärjestelmän käsitteet, 3) teoreettiset käsitteet ja 4) metodologiset käsitteet. Näiden alle luokittelin käsitteitä vielä yksityiskohtaisempiin ryhmiin. Pääset tutustumaan käsitekarttaan kuvassa 1.
Kuva 1. Käsitekartta väitöskirjani keskeisistä käsitteistä.
Kun käsitekartta oli valmis, kirjoitin tehtävänannon mukaisesti lyhyen briiffin käsitekartan lukemista helpottamaan. Kyseinen teksti on englanninkielinen, mutta referoin sitä tähän vapaasti suomennettuna:
”Tämän väitöstutkimuksen tavoitteena on rakentaa ymmärrystä alaikäisten ongelmallisen päihteiden käytön ja siitä irtaantumisen mekanismeista desistanssiteorioiden viitekehyksessä. Tarkasteluun otetaan erityisesti toimijuuden ja motivaation käsitteet, ja niiden rooli irtaantumisprosessissa. Tutkimus kiinnittää huomiota alaikäisten ongelmalliseen päihteiden käyttöön puuttumiseen sosiaali- ja terveydenhuoltojärjestelmässä, ja pyrkii selvittämään sen nykytilaa sekä vallitsevia osaamistarpeita. Lisäksi tutkimuksessa ollaan kiinnostuneita lastensuojelun sijaishuollon kompetenssista vastata tähän käsillä olevaan haasteeseen. Tutkimustuotoksena pyritään mallintamaan avustetun päihdedesistanssin perusteita tutkimuksessa tavoitettuun tietoon pohjautuen.”
Käsitekartan luomisen jälkeen lähdin sijoittamaan käsitteitä väitöskirjani taustoitukseen. Nopeasti huomasin, etten pääsekään tällä vielä puusta pitkälle: käsitteet tulisi jakaa vielä tutkimusta taustoittaviin ja tutkimuksen tuloksina syntyneisiin käsitteisiin. Siispä lähdin hahmottelemaan vielä erikseen kuviota tutkimustuloksista nousevista käsitteistä, jotka kuvaan kuvassa 2. Tämän myötä päädyin vielä päivittämään alkuperäisen käsitekartan ja jättämään siihen ainoastaan tutkimusta taustoittavat käsitteet, millä sain hieman rajattua ylimääräistä käsitteistöä pois tutkimuksen taustasta. Kuvaan päivitetyn käsitekartan kuvassa 3.
Kuva 2. Tutkimustuloksista nousevat käsitteet.
Kuva 3. Päivitetty käsitekartta tutkimusta taustoittavista käsitteistä.
Kun olin saanut käsitteet jaettua tutkimusta taustoittaviin ja tutkimustuotoksista nouseviin käsitteisiin, minulle oli selkeämpää, miten lähtisin hahmottelemaan tutkimuksen taustoitusta. Tällä hetkellä olen suunnitellut johdantolukuun neljä alalukua, joista viimeiseen edelleen kolme alalukua. Metodologiaa käsittelevään seuraavaan lukuun olen suunnitellut yhteensä viisi alalukua.
Koska tutkimukseni on luonteeltaan ja asetelmaltaan hyvin teoreettinen, kamppailen ajankohtaisesti erityisesti rajaamiseen liittyvien kysymysten kanssa. Miten paljon teoriaa tulee selittää auki lukijalle? Mihin piirrän tarpeellisen ja turhan selittämisen rajan? Artikkelimuotoinen julkaiseminen rajaa paljon teorian auki kirjoittamista, koska merkkimäärät ovat tieteellisissä tutkimuslehdissä hyvin rajalliset. Väitöskirjan yhteenvedossa mahdollistuukin tutkimuksen teoreettinen taustoittaminen laajemmassa mittakaavassa. Tiedostan kuitenkin taipumukseni toistoon ja jaaritteluun, minkä vuoksi tietoiset valinnat rajausten suhteen on välttämättömiä.
Väitöskirjamatkallani olen omaksunut ja hyväksynyt tutkimuksen julkaisemiseen liittyvän kill your darlings -välivaiheen, mikä on välttämätön osa ainakin omia kirjoitusprosessejani. Se tarkoittaa sitä, että tutkijoina kirjoitamme poikkeuksetta enemmän tekstiä, kuin mitä lopullisiin julkaisuihin päätyy. Vaikka tekstiä joutuu monesti poistamaan suuriakin määriä, niiden kirjoittaminen on harvoin ollut turhaa, sillä juuri tuo ylimääräinen kirjoittaminen vie ajattelua eteenpäin ja kirkastaa tekstin ydinsanomaa.
Seuraavaksi otan pöydälle käsitekartat ja hahmottelemani sisällysluettelon, joiden pohjalta lähden kirjoittamaan. Kirjoitan ensin ajatuksenvirtaa, jolla vältyn tyhjän paperin syndroomalta. Kirjoitan ja luen samaan aikaan: kirjoitan ensin ja sitten luen lisää siitä mitä olen kirjoittanut. Näin minulle kertyy samanaikaisesti sekä kirjoitettua tekstiä, että uutena omaksuttua tietoa. Voin kirjoittaa käyttämistäni tekniikoista enemmän blogisarjan seuraavissa osissa.
Tämä oli väikkäripäiväkirjani ensimmäinen osa. Mikäli jokin tietty näkökulma väikkärin viimeistelyssä kiinnostaa, jätä alle kommentti, niin kirjoitan siitä väikkäripäiväkirjan tulevissa numeroissa. Mukavaa, kun olet mukana matkalla!
Janika Kosonen
Tarvitaanko teidän organisaatiossanne lisää tietoa aiheesta? Ota yhteyttä ja buukkaa minut jakamaan osaamistani teille! info@janikakosonen.fi +358 505188680. Lue lisää palveluistani täältä!
