Tervetuloa tutkimuksen perjantaiplatteriin!
Tässä blogisarjassa julkaisen kolmena perjantaina kuukaudessa tiiviin koosteen sosiaalityön tuoreesta tutkimuksesta. Esittelyssä on aina sosiaalityön tuore vertaisarvioitu tutkimusartikkeli ja sen keskeiset tulokset lyhyesti, ymmärrettävästi ja selkeällä suomen kielellä. Painopisteenä on sosiaalityön kansainväliset tutkimukset. Perjantaiplatteri on tarkoitettu sinulle sosiaalityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen tai muuten sosiaalityön ajankohtaisista ilmiöistä kiinnostunut lukija.
Huom! Huomioithan, että perjantaiplatterissa esitellään ja referoidaan tiiviisti kokonaisia tutkimusartikkeleita. Suosittelen aina tutustumaan alkuperäisiin tutkimusjulkaisuihin. Viittaathan aina alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun.
Lapsiperheiden palvelutarpeenarviointia seuraavien interventiopolkujen tarkastelu
Alkuperäislähteen viittausohje: Hood, Rick, Goldacre, Allie, Jones, Ed, Martin, Emma, Clements, Keith & Webb, Calum (2024) Intervention pathways following a social work assessment: An analysis of national administrative data for children’s social care in England. The British Journal of Social Work, 54(7), 2937–56, https://doi.org/10.1093/bjsw/bcae070.
Tämä vuonna 2024 ilmestynyt kiinnostava brittiartikkeli tarkastelee lapsille tehtyjen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointien ja niitä seuranneiden interventiopolkujen välistä suhdetta. Kyseessä on jatkotutkimus kansalliselle rekisteritutkimukselle, joka sisältää kaikki lapset, jotka olivat sosiaalihuollon palvelutarpeen arvioinnin kohteena Englannissa vuonna 2015 – 2020 (n= 3,6 milj.).
Tutkimus on jatkoa Hoodin ja kumppaneiden (2023) aikaisemmalle tutkimukselle, jossa he tekivät latenttien luokkien analyysin lapsille tehtyjen sosiaalihuollon palvelutarpeen arviointien syistä (4,2 miljoonaa palvelutarpeenarviointia Englannissa vuosina 2014–2021). Tässä analyysissa tutkijat löysivät yhteensä kaksitoista syykategoriaa, jotka muodostuivat joko yksittäisistä tekijöistä tai todennäköisesti yhdessä esiintyvien tekijöiden yhdistelmästä. Tätä kategorisointia voidaan tutkijoiden mukaan hyödyntää, kun tutkitaan miten palvelut vastaavat erilaisiin palvelutarpeisiin. Nämä kategoriat ovat (yleisyysjärjestyksessä):
- Perheväkivalta (20 %)
- Vanhempien mielenterveyden kompleksisuus (18 %)
- Vammaisuus (9 %)
- Kodin ulkopuoliset riskit (7 %)
- Kompleksinen perheväkivalta/riskit kodin sisällä (7 %)
- Lapsen mielenterveys (6 %)
- Fyysinen väkivalta (6 %), laiminlyönti (4 %) ja seksuaalinen väkivalta (3,5 %)
- Huoli muusta henkilöstä perheessä tai kotitaloudessa (muu kuin lapsi tai vanhempi) (3 %)
- Riskit sekä kotona että kodin ulkopuolella (2 %)
- Muu (13 %)
Tutkimuskysymykset olivat:
1) Mitkä olivat eri palveluntarvekategorioiden lasten ominaisuudet ja interventiopolut?
2) Oliko joku lapsiryhmä, johon kohdistettiin suhteettoman todennäköisesti suojaavia ja hoidollisia interventioita?
Tutkimuksen aineistona käytettiin CIN Census ja CLA returns rekistereitä. CIN Census sisältää asiakaskohtaiset tiedot kaikesta vuorovaikutuksesta lapsiperheiden sosiaalipalvelujen kanssa. CLA returns sisältää tiedot sijaishuollosta, muun muassa sijoituksen tyyppi, sijaishuollon palveluntarjoaja, sijoituksen syy ja sijoituksen lopettamisen syy. Jokainen palvelutarpeenarviointi sijoitettiin edellä mainitun kategorisoinnin mukaiseen latenttiin luokkaan suurimman todennäköisyyden perusteella.
Ristiintaulukointia käytettiin palvelutarpeenarviointia seuraavien interventiopolkujen sekä ikään, sukupuoleen, etnisyyteen ja huono-osaisuuteen (IMD-viidennekset) perustuvien erojen selvittämiseen. Ristiintaulukoinnin jälkeen tehtiin logistinen regressioanalyysi, jonka avulla arvioitiin millä todennäköisyydellä tietty palvelutarpeenarviointi johtaa lastensuojelun asiakkuuteen tai sijoitukseen kussakin latentissa luokassa.
Yleisin palvelutarpeenarvioinnista seurannut interventiopolku oli, että lapsen arvioitiin tarvitsevan lakisääteisiä sosiaalipalveluita hänen terveytensä ja kehityksensä edistämiseksi ilman tarvetta lastensuojelulle tai sijaishuollolle (45 % tapauksista). Toiseksi yleisin arvioinnin tulos oli, että lapsen ei arvioitu olevan lakisääteisten sosiaalipalveluiden tarpeessa. Vain 9 prosenttia palvelutarpeenarvioinneista johti lastensuojelun asiakkuuteen ja 5 prosenttia lastensuojelun sijoitukseen.
Kolme kategoriaa muodosti suurimman osan lastensuojelun asiakkuuteen johtaneista palvelutarpeenarvioinneista: perheväkivalta ja väkivalta (22 %), vanhempien mielenterveyden kompleksisuus (21 %) ja kompleksinen perheväkivalta/riskit kodin sisällä (17 %). Kolme kategoriaa muodosti noin puolet tapauksista, jotka johtivat lastensuojelun sijoitukseen: vanhempien mielenterveyden kompleksisuus, kompleksinen perheväkivalta/riskit kodin sisällä ja kodin ulkopuoliset riskit.
Kategoriat, joissa oli eniten poikia, olivat vammaisuus, kodin ulkopuoliset riskit sekä fyysinen väkivalta. Eniten tyttöjä oli kategorioissa seksuaalinen väkivalta, lapsen mielenterveys ja riskit sekä kotona että kodin ulkopuolella.
Isoin ikäryhmä palvelutarpeenarvioinneissa oli 10–15-vuotiaat (31 %). Kategoriat, joissa oli eniten pieniä alle 5-vuotiaita lapsia, olivat vanhempien mielenterveyden kompleksisuus ja kompleksinen perheväkivalta. Eniten vanhempia yli 10-vuotiaita lapsia oli kategorioissa vammaisuus ja kodin ulkopuoliset riskit. Valkoihoiset lapset olivat korkeasti edustettuina kategorioissa huoli muusta henkilöstä perheessä tai kotitaloudessa, seksuaalinen väkivalta sekä lapsen mielenterveys. Mustaihoiset lapset olivat yliedustettuina luokissa fyysisen väkivallan, kodin ulkopuolisten riskien sekä laiminlyönnin kategorioissa. Aasialaistaustaiset lapsen olivat yliedustettuina fyysisen väkivallan, perheväkivallan ja väkivallan sekä vanhempien mielenterveyden kompleksisuuden kategorioissa.
Sijaishuollon jaksot jakautuivat samankaltaisesti tytöissä ja pojissa. Kategoriassa kodin ulkopuoliset riskit, pojat sijoitettiin kuitenkin lähes kaksi kertaa tyttöjä todennäköisemmin.
Verrattuna koko kohorttiin, lapset kodin ulkopuoliset riskit -kategoriassa olivat todennäköisemmin poikia ja/tai etnisyydeltään mustaihoisia, epätodennäköisemmin lastensuojelun avohuollon tukitoimien kohteena, mutta todennäköisemmin lastensuojelun sijoituksessa. Kategoriassa riskit sekä kotona että kodin ulkopuolella lapset olivat todennäköisemmin tyttöjä ja/tai etnisyydeltään valkoihoisia sekä todennäköisemmin joko lastensuojelun avohuollon tukitoimien tai sijoituksen kohteena.
Seuraava tutkimuksen perjantaiplatteri julkaistaan 20.2.2026!
Janika Kosonen
Onko sinulla jokin tietty aihe, josta toivoisit sisältöä perjantaiplatteriin? Jätä alle kommentti!
