Tervetuloa Tutkimuksen perjantaiplatteriin!
Tässä blogisarjassa julkaisen kolmena perjantaina kuukaudessa tiiviin koosteen sosiaalityön tuoreesta tutkimuksesta. Esittelyssä on aina sosiaalityön tuore vertaisarvioitu tutkimusartikkeli ja sen keskeiset tulokset lyhyesti, ymmärrettävästi ja selkeällä suomen kielellä. Painopisteenä on sosiaalityön kansainväliset tutkimukset. Perjantaiplatteri on tarkoitettu sinulle sosiaalityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen tai muuten sosiaalityön ajankohtaisista ilmiöistä kiinnostunut lukija.
Huom! Huomioithan, että perjantaiplatterissa esitellään ja referoidaan tiiviisti kokonaisia tutkimusartikkeleita. Suosittelen aina tutustumaan alkuperäisiin tutkimusjulkaisuihin. Viittaathan aina alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun.
Mikä erottaa sosiaalityön tutkimuksen muilla tieteenaloilla tehtävästä tutkimuksesta?
Alkuperäislähteen viittausohje: Rubilar Donoso, Gabriela, Muñoz-Arce, Gianinna, Teater, Barbra, LaBrenz, Catherine A. & Alford, Sabretta (2026) What Makes Social Work Research Distinct? A Comparison of Three Latin American and Three Anglophone Countries. International Social Work, 69(1), 5–19, https://doi.org/10.1177/00208728251324428.
Julkaisin 17.3.2026 blogi-artikkelin otsikolla Sosiaalityön tutkimus on sosiaalityön yhteinen asia – ja profession elinehto. Tämän viikon Tutkimuksen perjantaiplatteri palaa tuohon tekstiin ja siinä esitettyihin argumentteihin, kun tarkastelussa on chileläis-yhdysvaltalaisen työryhmän tutkimusartikkeli sosiaalityön tutkimuksen erillisyydestä suhteessa muilla tieteenaloilla tehtävään tutkimukseen.
Tässä tutkimuksessa chileläis-yhdysvaltainen tutkijaryhmä tutki sitä, mikä erottaa sosiaalityön tutkimuksen muusta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta. Tutkimuksessa tutkittiin ja vertailtiin sosiaalityön tutkijoiden käsitteellistyksiä sosiaalityön tutkimuksesta englanninkielisissä maissa ja Latinalaisen Amerikan maissa. Tutkimuskysymykset olivat: 1) Mikä erottaa sosiaalityön tutkimuksen muusta tutkimuksesta? 2) Miten Latinalaisen Amerikan ja englanninkielisten maiden vastaajat kuvaavat sosiaalityön tutkimusta? Ennakko-oletus oli, että sosiaalityön tutkimus jakaa globaalisti yhteisiä elementtejä, jotka ovat sille ominaisia riippumatta metodologisista valinnoista ja lähtökohdista, kun taas Latinalaisessa Amerikassa ja englanninkielisissä maissa saattaa esiintyä joitakin ainutlaatuisia sosiaalityön tutkimukseen liittyviä komponentteja.
Sosiaalityön professio tutkii jatkuvasti keinoja edistää tutkimuksellista kapasiteettiaan, kulttuuriaan, infrastruktuuriaan ja identiteettiään. Sosiaalityön tieteenala on globaalisti kokenut painetta erottautua muista tieteenaloista ja luoda oma ammatillinen identiteettinsä. Tieteellinen tutkimus on tunnistettu keskeiseksi siinä, mikä tekee sosiaalityöstä oman ainutlaatuisen tieteenalansa ja professionsa, ja millä se kykenee erottautumaan muusta hyväntekeväisyystyöstä. Muista yhteiskuntatieteellisistä tieteenaloista sen on tunnistettu puolestaan erottautuvan sitoutumisellaan tasa-arvon ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arvoihin. The International Association of Schools of Social Workin (IASSW) mukaan sosiaalityön tutkimuksen tarkoitus on tukea sosiaalityön professiota kehittämällä tietoa, teoriaa, sosiaalipolitiikka ja käytännön interventioita.
Englanninkielisten maiden ja Latinalaisen Amerikan välinen vertailu valikoitui tämän tutkimuksen fokukseksi, koska akateemisella sosiaalityöllä on pitkä historia näillä alueilla. Kun akateeminen sosiaalityö syntyi, se omaksui tieteelliset lähtökohdat erottautuakseen muusta hyväntekeväisyystyöstä. Siksi on tärkeää ymmärtää, miten tutkimus ja tieteellinen lähestymistapa sosiaalityössä on kehittynyt ajassa molemmissa konteksteissa – Yhdysvallat ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ohjanneet muun länsimaalaisen sosiaalityön kehitystä, kun taas Latinalaisessa Amerikassa Chile on näyttänyt suuntaa akateemisen sosiaalityön kehitykselle.
Tämän tutkimuksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä lokakuun 2023 ja tammikuun 2024 välillä. Kyselyssä kysyttiin seitsemän sosiodemografista kysymystä, joiden lisäksi kysyttiin avoimia kysymyksiä liittyen sosiaalityön tutkimuksen erillisyyteen, määritelmään sekä sen ainutlaatuisten kontribuutioiden tunnistamiseen. Kysymykset muotoiltiin alun perin espanjaksi, josta ne käännettiin englanniksi ja portugaliksi. Vastaajat rekrytoitiin hyödyntäen erilaisia kansainvälisiä sosiaalityön verkostoja.
n=121 vastaajaa aloitti vastaamaan kyselyyn, joista n=118 vastaajaa antoi suostumuksen tutkimukseen osallistumisesta ja n=88 vastaajaa suoritti kyselyn loppuun. Loppuun saakka suorittaneista vastaajista n=46 asui englanninkielisessä maassa tai Latinalaisen Amerikan maassa ja otettiin näin ollen mukaan otokseen. Suurin osa Latinalaisessa Amerikassa asuvista vastaajista asuivat Chilessä, Argentiinassa ja Kolumbiassa. Suurin osa englanninkielisten maiden vastaajista asuivat Yhdysvalloissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Kanadassa. Suurin osa vastaajista (n=44; 95.7 %) ilmoitti tekevänsä sosiaalityön tutkimusta. Lisäksi suurin osa vastaajista oli naisia, mikä vastaa alan yleistä sukupuolijakaumaa. Analyysin fokus oli avoimissa kysymyksissä ja analyysikehikkona käytettiin temaattista analyysia. Avoimet kysymykset koodattiin analyysissa alkuperäisellä kielellä ja käännettiin myöhemmin englanniksi.
Koko otoksesta vain kolme vastaajaa ilmoitti, etteivät olleet varmoja, miten sosiaalityön tutkimus eroaa muusta tutkimuksesta tai etteivät he tunnistaneet mitään, mikä erottaisi sosiaalityön tutkimuksen muiden tieteenalojen tutkimuksesta. Kaikki kolme vastaajaa vastasivat kyselyyn espanjaksi ja työskentelivät chileläisissä yliopistoissa. Kaikki muut vastaajat tunnistivat erottavia tekijöitä ja nämä tekijät ryhmiteltiin kolmeen teemaan, joissa ne analysoitiin: 1) sosiaalityön tutkimus etsii ratkaisuja ja käytäntöjä, 2) sosiaalityön tutkimus yhdistää ekologisen näkökulman ja 3) sosiaalityön tutkimus nojaa etiikkaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen.
Ensimmäinen teema korostaa sosiaalityön tutkimuksen vahvaa käytäntöyhteyttä. Se käsittää ajatuksen siitä, että sosiaalityön tutkimukselle on olemassa selkeitä käytännön sovelluksia. Sekä englanninkielisten että Latinalaisen Amerikan maiden vastaajat raportoivat, että sosiaalityön tutkimuksella on käytännön sovelluksia ja se keskittyy käytäntöjen parantamiseen tai löytämään ratkaisuja ”oikean maailman” ongelmiin. Sosiaalityön tutkimuksessa kerätyn datan ja tiedon hyödyntäminen ymmärrettiin keinona löytää ratkaisuja tai toimintatapoja, joilla voitaisiin parantaa olemassa olevia käytäntöjä tai toimintalinjoja.
Toiseen teemaan, eli ekologisen näkökulman yhdistämiseen viitattiin englanninkielisten maiden vastaajien vastauksissa enemmän ihminen ympäristössään -ajattelun kautta, kun taas Latinalaisen Amerikan vastaajat viittasivat ennemmin moniin ”kerroksiin” tai ”tekijöihin” esimerkiksi yksilöiden tai rakenteiden tasolla. Sekä englanninkielisten maiden että Latinalaisen Amerikan maiden vastaajat raportoivat, että sosiaalityön tutkimus huomioi yhteiskuntapoliittiset kontekstit ja tekijät. Sosiaalityön tutkimukselle ominainen ihminen ympäristössään -viitekehys keskittyy yksilöön yhteiskuntapoliittisissa konteksteissa ymmärtääkseen käsillä olevia sosiaalisia ongelmia. Tähän viitekehykseen viitattiin myös käsitteillä ”holistinen” tai ”systeeminen lähestymistapa”. Teema liittyy sosiaalityön tutkimuksessa tutkittavien sosiaalisten kysymysten monimutkaisuuteen, mikä vaatii monipuolisia ja moniulotteisia lähestymistapoja.
Viimeinen teema keskittyy sosiaalityön tutkimuksen arvopohjaan, pitäen sisällään muun muassa ihmisoikeudet, sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja ihmisarvon, minkä vastaajat katsoivat erottavan sosiaalityön tutkimuksen muusta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta. Sosiaalityön tutkimuksen sitoutuminen ihmisoikeuksiin ja sosiaalityön arvoihin tunnistettiin tieteenalan tutkimuksen ainutlaatuiseksi komponentiksi. Englanninkielisten maiden vastaajat korostivat yksilöitä oman elämänsä asiantuntijoina. Kokemusasiantuntijuuden arvostuksen lisäksi vastaajat tunnistivat tasa-arvon, oikeudenmukaisuuden ja haittojen korjaamisen sosiaalityön tutkimuksen arvoiksi, jotka erottavat sen muusta tutkimuksesta.
Tässä tutkimuksessa tutkijat määrittelivät sosiaalityön tutkimuksen keskeiset pilarit, jotka erottavat sosiaalityön tutkimuksen muusta yhteiskuntatieteellisestä tutkimuksesta. Nämä pilarit sisältävät sosiaalityön tutkimuksen soveltavan lähestymistavan, ekologisen näkökulman sekä sitoutumisen sosiaalityön arvoihin ja etiikkaan. Vaikka nämä kolme teemaa eivät yksittäin välttämättä riitä erottamaan sosiaalityön tutkimusta muiden tieteenalojen tutkimuksesta, yhdessä ne muodostavat kaavan sosiaalityön tutkimuksen omaleimaisuudelle. Yhdessä nämä teemat heijastavat sosiaalityön tutkimuksen eettistä ja arvoperusteista luonnetta ja pyrkimystä parantaa yhteiskuntaa, lievittää sosiaalisia ongelmia sekä muuttaa sosiaalityön professiota ja ihmisten elämää.
Suurin osa tässä tutkimuksessa tunnistetuista teemoista esiintyi sekä englanninkielisten maiden että Latinalaisen Amerikan maiden vastaajien vastauksissa, mikä saattaa heijastaa tietynlaisia samankaltaisuuksia siinä, miten sosiaalityön tutkimusta ymmärretään, opetetaan ja tehdään erilaisissa konteksteissa. Joitakin eroavaisuuksiakin kuitenkin esiintyi. Esimerkiksi englanninkielisten maiden vastaajat korostivat yleensä näytön keräämistä olemassa olevien käytäntöjen ja toimintalinjojen tueksi, kun taas Latinalaisen Amerikan vastaajat korostivat tyypillisesti näytön tuottamista käytäntöjen ja toimintalinjojen kehittämistä ja toteuttamista koskevan päätöksenteon tueksi.
Latinalaisen Amerikan maiden vastaajat ymmärsivät sosiaalityön arvot refleksiivisemmin, kun taas englanninkielisten maiden vastaajat edustivat yksilökeskeisempää näkökulmaa. Vaikka jotkut englanninkieliset vastaajat tunnistivat laajemman muutoksen tarpeen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden tärkeyden, monet keskittyivät ihmisarvoon yksilötasolla ja omaksuivat yksilölähtöisemmän lähestymistavan monimutkaisten sosiaalisten ilmiöiden ymmärtämiseen. Vaikka monet vastaajat mainitsivat yhteiskunnallisen muutoksen, vastaukset keskittyivät silti isosti yksilöihin ja yksilötason muutokseen.
Huomionarvoista on, etteivät vastaajat viitanneet lainkaan sosiaalityön tutkimuksen teoriaan vastauksissaan. Vastauksissa ei ollut viittauksia teorian paikasta tiedon tuottamisessa. Tämä hiljaisuus teoriaperustan ja tutkimuksen välisestä suhteesta saattaa vahvistaa sosiaalityön toisinaan muihin yhteiskuntatieteisiin verrattuna liitettävää alisteisuutta. Vastauksissa ei viitattu myöskään alkuperäiskansojen tietoon tai ei-hegemoniseen tietoon. Osa kolonialismin perintöä on se, että länsimaisia teorioita ja tietoa on yksinomaa arvostettu, kun taas paikallista tietoa on länsimaisten teorioiden ja tiedon nojalla väheksytty. Keskustelut tiedon tuottamisesta sekä tutkijoiden ja tutkimuksen osallistujien rooleista ovat merkityksellisiä sosiaalityön tieteenalalla ja ne näkyvät isosti sosiaalityön kansainvälisessä määritelmässä.
Tämän tutkimuksen tulokset vievät professiota eteenpäin sosiaalityön tutkimuksen erottuvuuden ja omaleimaisuuden artikuloimisessa. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää sosiaalityön koulutuksessa, käytännössä ja akateemisissa yhteisöissä. Tutkijoiden mukaan viesti sosiaalityön tutkimuksen erillisyydestä voidaan ilmaista yksinkertaisesti näin: ”Eettisyyden ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden arvoihin nojaten sosiaalityön tutkimus yhdistää ekologisen lähestymistavan ratkaisujen ja käytäntöjen etsimiseen ”oikean maailman” ongelmiin”.
Sosiaalityön tutkimuksen omaleimaisuutta kuvaava argumentti voi auttaa oikeuttamaan ja edistämään sosiaalityön tutkimuksen erityisyyttä akateemisissa piireissä ympäri maailmaa. Se voi myös auttaa luomaan globaaleja ylirajaisia tutkimusohjelmia ja -suuntauksia. Argumentti voi auttaa sosiaalityön tutkimusta saamaan rahoitusta, koska se osoittaa, millä tavoin sosiaalityön tutkimus on vaikuttavaa ja ainutlaatuista.
Seuraava Tutkimuksen perjantaiplatteri julkaistaan 17.4.2026!
Janika Kosonen
Onko sinulla jokin tietty aihe, josta toivoisit sisältöä perjantaiplatteriin? Jätä alle kommentti!
