Tässä blogisarjassa julkaisen kolmena perjantaina kuukaudessa tiiviin koosteen sosiaalityön tuoreesta tutkimuksesta. Esittelyssä on aina sosiaalityön tuore vertaisarvioitu tutkimusartikkeli ja sen keskeiset tulokset lyhyesti, ymmärrettävästi ja selkeällä suomen kielellä. Painopisteenä on sosiaalityön kansainväliset tutkimukset. Perjantaiplatteri on tarkoitettu sinulle sosiaalityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen tai muuten sosiaalityön ajankohtaisista ilmiöistä kiinnostunut lukija.
Huom! Huomioithan, että perjantaiplatterissa esitellään ja referoidaan tiiviisti kokonaisia tutkimusartikkeleita. Suosittelen aina tutustumaan alkuperäisiin tutkimusjulkaisuihin. Viittaathan aina alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun.
Sosiaalityöntekijöiden näkemyksiä ympäristökriisin vaikutuksista sosiaalityön käytäntöön ja palvelunkäyttäjiin
Alkuperäislähteen viittausohje: Graham, Geraldine & Altenberger, Iris (2025) The Environmental Crisis and Social Work in Practice: Creating Spaces to Explore Awareness in the Social Work Profession in Scotland. The British Journal of Social Work, 00, 1–20, https://doi.org/10.1093/bjsw/bcaf301.
Tässä vuonna 2025 julkaistussa skotlantilaisessa tutkimuksessa tutkittiin lakisääteisissä sosiaalipalveluissa työskentelevien sosiaalityöntekijöiden ymmärrystä ympäristön ja ilmaston muutoksista sekä siitä, miten nämä muutokset vaikuttavat heidän työhönsä palvelunkäyttäjien kanssa. Tutkimukseen osallistui yhteensä 17 sosiaalityöntekijää koillis-Skotlannista. Koillis-Skotlanti on alue, jossa öljy- ja kaasuteollisuus on muovannut paikallista taloutta.
Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin taidelähtöisiä puolistrukturoituja haastatteluja. Haastattelut toteutettiin Microsoft Teamsissa lukuun ottamatta yhtä haastattelua, joka toteutui kasvotusten. Tutkimuksen osallistujia informoitiin etukäteen siitä, että he edustavat tutkimushaastattelussa itseään, eivätkä työnantajaansa. Haastattelua varten osallistujia pyydettiin luomaan taideteos, joka saattoi olla esimerkiksi kollaasi, piirustus, kuva tai jonkun toisen tuottama taideteos. Osallistujat saivat rajatun ohjeistuksen taideteoksen luomista varten.
Haastateltavia yritettiin ensin rekrytoida suoraan sosiaalitoimistoista, mutta tämä tuotti vain vähän osallistujia tutkimukseen. Niinpä tutkimukseen päädyttiin kutsumaan osallistujiksi oppilaitokselle tuttuja sosiaalityön harjoittelun ohjaajia (harkinnanvarainen otos). Ainoa sisäänottokriteeri oli, että tutkimukseen osallistujan tuli olla laillistettu sosiaalityöntekijä. Osallistujista (N=17) viisitoista oli naisia ja kaksi miehiä. Heistä viidellätoista oli vähintään kolme vuotta sosiaalityön työkokemusta ja kaksi olivat vastavalmistuneita. Osallistujat edustivat lapsiperheiden sosiaalityötä, mielenterveyspalveluita, päihdekuntoutusta, gerontologista sosiaalityötä sekä koulun sosiaalityötä.
Haastattelurunko muodostui kolmesta kysymyksestä, joiden tarkoitus oli tuottaa avointa keskustelua ja auttaa tutkimaan osallistujien ymmärrystä ja antamia merkityksiä:
- Haluaisitko kertoa meille taideteoksesta, jonka olet ottanut tänään mukaan?
- Ajatteletko ympäristöön liittyvien huolien olevan relevantteja käytännön sosiaalityölle?
- Tuleeko sinulle mieleen konkreettisia erimerkkejä, kuten päivittäisiä tai pitkän aikavälin ongelmia, joissa muuttuva ympäristö voi vaikuttaa palvelunkäyttäjiin?
Analyysin tuloksena tutkijat nostivat esiin kolme haastatteluissa esiintynyttä pääteemaa:
- Ymmärtämiseen liittyvä ahdistus
- Tulevaisuuteen liittyvä ahdistus
- Sosiaalityön roolin etsiminen
Haastateltavat sosiaalityöntekijät kokivat ymmärtämiseen ja tietämykseen liittyvää epävarmuutta ilmastoasioissa. Osa sosiaalityöntekijöistä epäröi tutkimukseen osallistumista, koska he kokivat osaamisensa tällä osa-alueella riittämättömäksi. Haastateltavat osoittivat ymmärrystä siitä, että ihmisen toiminta on pääsyy ilmastonmuutokselle ja ympäristötekijöiden tarkastelulle on ilmeinen tarve. Osallistujien mukanaan tuomissa taideteoksissa esiintyi usein luonto, köyhyys tai luonnonkatastrofit. Osallistujat osasivat kommentoida ympäristöasioita omien henkilökohtaisten kokemustensa kautta, mutta kun heitä pyydettiin soveltamaan tietoa sosiaalityöntekijän rooliinsa, se oli heille vaikeampaa.
Osallistujat tunnistivat tarpeen muutokselle, mutta he kokivat, että heiltä puuttui toimijuus muutoksen toteuttamiselle. Lisäksi koettiin, että suuren asiakasmäärän ja muun työkuorman vuoksi heille ei jää työssään aikaa tai energiaa pohtia laajempia kysymyksiä, kuten ympäristökysymyksiä tai ilmastonmuutoksen vaikutuksia sosiaalityön asiakkaisiin. Osallistujat kokivat, että organisaation tasolla erilaisia toimia perusteltiin ennemmin taloudellisilla säästöillä kuin ilmastovaikutuksilla. Ympäristöasioihin vaikuttamiseen työpaikalla liittyi turhautumisen ja avuttomuuden tunteita.
Tulevaisuuteen liittyvä ahdistus kohdistui erityisesti siihen, miten ilmastonmuutos tulee vaikuttamaan ihmisten asumiseen ja köyhyyteen. Osallistujat olivat huolissaan voimakkaiden myrskyjen aiheuttamista tulvista alueella ja niiden vaikutuksista asumiseen. He raportoivat, että heidän työnsä keskittyy enenevissä määrin köyhyyden vaikutusten lieventämiseen perheiden ja yksilöiden tasolla. Taloudelliseen köyhyyteen liitettiin huolta ruoan riittävyydestä sekä elintarvikkeiden heikosta laadusta. Osallistujat kertoivat monien asiakkaiden olevan riippuvaisia ruokajakelusta. Esiin nostettiin myös huoli siitä, että muuttuva ilmasto voi haitata maanviljelyä ja johtaa tiettyjen elintarvikkeiden heikkoon saatavuuteen tai merkittävään kallistumiseen. Tämä tekisi köyhät ihmiset riippuvaisiksi voimakkaasti prosessoiduista elintarvikkeista, mikä havainnollistaa ympäristön ja epätasa-arvon välistä yhteyttä.
Myös polttoaineen riittävyydestä ja saatavuudesta oltiin huolissaan, sillä se vaikuttaa esimerkiksi joidenkin perheiden mahdollisuuksiin lämmittää kotiaan tai valmistaa ruokaa. Osallistujat toivat esiin huolta myös perheiden paikallaan pysyvästä elämäntyylistä, jossa lapsiperheillä ei ole pääsyä luontoon tai vihreisiin tiloihin. Osallistujien mukaan sosiaalityö on professio, joka ei ole varautunut luonnonkatastrofeihin tai ilmastonmuutoksen pitkän aikavälin seurauksiin. Heidän mukaansa varautumisen puute voi tulevaisuudessa pahentaa sellaisia ongelmia, jotka jo nyt vaikeuttavat ihmisten elämää.
Tutkimukseen osallistuneet sosiaalityöntekijät kokivat, ettei ilmastovaikutusten lieventämiseksi tehtyjä aloitteita otettaisi välttämättä positiivisesti vastaan omalla työpaikalla, minkä vuoksi tällaisista ideoista ei haluttu kertoa ääneen. Osallistujat kertoivat muutosvastarinnasta ja tunnistivat ristiriidan oman henkilökohtaisen arvopohjan ja sosiaalityöntekijän roolin välillä. He tunnistivat tarpeen muutokselle, mutta eivät tienneet mistä aloittaa. He kokivat, että vaikka organisaatiot kannustivat käyttäytymisen muutokseen, fokus oli taloudellisissa säästöissä. Lisäksi he näkivät puutteita sosiaalityön koulutuksessa, jossa ei heidän mukaansa pureuduta riittävästi ilmastokysymyksiin.
Tutkimuksen osallistujat osoittivat tietoisuutta siitä, että ihmiset, jotka todennäköisesti kärsivät ilmastonmuutonmuutoksen pahimmista seurauksista, ovat ihmisiä, joiden toiminta vaikuttaa ilmaston lämpenemiseen vähiten. Sosiaalityöntekijät kokivat vaikeaksi kysyä esimerkiksi kulutustottumuksista köyhimmiltä ja huono-osaisimmilta asiakkailtaan, koska heillä tunnistettiin olevan jo valmiiksi minimaaliset resurssit ja paljon esteitä ilmastoystävällisten valintojen tekemiselle.
Eri erikoisalojen sosiaalityöntekijät tunnistivat, että ilmastokriisillä tulee olemaan perustavanlaatuinen vaikutus ekologiseen oikeudenmukaisuuteen ja vaikeuksiin, joita palvelunkäyttäjät kohtaavat. Sosiaalityöntekijöiden kokemus siitä, etteivät he kykene toteuttamaan muutosta ammattinsa sisällä näkyy rakenteellisella tasolla siinä, ettei ilmastokysymyksiä ole sisällytetty sosiaalityön ammatillisiin ohjeisiin Isossa-Britanniassa. Isossa-Britanniassa sosiaalityö toimii vahvasti politiikan ja lainsäädännön ohjaamana. On esitetty, että brittiläinen sosiaalityö keskittyy yksilön ja perheiden tasoon yhteisökeskeisyyden sijaan. Tutkijat esittävät, että näkökulman muutos yhteisökeskeiseen sosiaalityöhön voisi mahdollistaa sosiaalityöntekijöiden paremmat vaikutusmahdollisuudet systemaattisen muutoksen edistämiseksi Isossa-Britanniassa. Keskustelua ja tietoa ilmastoasioista tulee sisällyttää nykyistä enemmän sosiaalityön koulutukseen.
Tutkijoiden mukaan vallitsee kasvava ymmärrys siitä, että ilmastonmuutos tulee pahentamaan olemassa olevia sosiaalisia riskejä ja ongelmia. Sosiaalityössä tulee varautua luonnonkatastrofeihin ja panostaa ennaltaehkäisevään työhön.
Seuraava tutkimuksen perjantaiplatteri julkaistaan 10.4.2026!
Janika Kosonen
Onko sinulla jokin tietty aihe, josta toivoisit sisältöä perjantaiplatteriin? Jätä alle kommentti!
