Tervetuloa tutkimuksen perjantaiplatteriin!
Tässä blogisarjassa julkaisen kolmena perjantaina kuukaudessa tiiviin koosteen sosiaalityön tuoreesta tutkimuksesta. Esittelyssä on aina sosiaalityön tuore vertaisarvioitu tutkimusartikkeli ja sen keskeiset tulokset lyhyesti, ymmärrettävästi ja selkeällä suomen kielellä. Painopisteenä on sosiaalityön kansainväliset tutkimukset. Perjantaiplatteri on tarkoitettu sinulle sosiaalityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen tai muuten sosiaalityön ajankohtaisista ilmiöistä kiinnostunut lukija.
Huom! Huomioithan, että perjantaiplatterissa esitellään ja referoidaan tiiviisti kokonaisia tutkimusartikkeleita. Suosittelen aina tutustumaan alkuperäisiin tutkimusjulkaisuihin. Viittaathan aina alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun.
Nuorten isien kokemuksia sosiaalityöntekijöistä
Alkuperäislähteen viittausohje: Heslop, Philip & Atkinson, Karen (2025) Performing Social Work: Young Fathers’ Reflections on Social Work. The British Journal of Social Work, 55(7), 3435–3452, https://doi.org/10.1093/bjsw/bcaf151.
Tämä laadullinen brittitutkimus käsittelee nuorten isien kertomuksia heidän kokemuksistaan sosiaalityöntekijöistä. Tutkimuksessa tarkastellaan nuorten (18–25-vuotiaiden) isien käsityksiä omasta identiteetistään vanhempana sekä heidän näkemyksiään sosiaalityöntekijöistä lapsensa elämään kuuluvina ammattilaisina. Lisäksi tutkitaan sitä, miten nuoret isät kokevat sosiaalityöntekijöiden näkevän heidän roolinsa vanhempina. Tutkimus tuottaa arvokasta tietoa siitä, miten nuoret isät kokevat tulevansa nähdyiksi ja katsotuiksi sosiaalityöntekijöiden toimesta sekä siitä, miten he itse haluaisivat tulla määritellyiksi. Tutkimuksen tuottama tieto kiinnittää huomiota nuorten isien elettyihin kokemuksiin.
Nuorten isien kokemuksia on tutkittu sosiaalityön kontekstissa vielä varsin vähän, joskin tutkimuskiinnostus on viime vuosina lisääntynyt. Vanhemmuudesta puhuttaessa nuoret isät jäävät usein syrjään, kun keskustelun keskiössä ovat tyypillisesti äidit. Nuoriin vanhempiin kohdistuu usein negatiivisia stereotypioita. Nuoret isät kohtaavatkin intersektionaalista, eli risteävää syrjintää sekä nuoren ikänsä puolesta että isänä. Nuoriin isiin kohdistetaan tyypillisesti käsityksiä piittaamattomuudesta ja vastuuttomuudesta, jotka saattavat vaikuttaa myös sosiaalityöntekijöiden asenteisiin, vaikka sosiaalityötä sitoo sorronvastainen ammattietiikka ja arvot.
Isyys ymmärretään sosiaalisena ja neuvottelunalaisena roolina, jota toteutetaan yksityisten perheroolien kautta. Monet tekijät vaikuttavat siihen, miten perheet muodostuvat. Näitä tekijöitä ovat esimerkiksi sosiaalinen luokka, etnisyys, sukupuoli ja maantieteelliset tekijät. Historiallisesti juurtuneet käsitykset maskuliinisuudesta ja feminiinisyydestä sekä näihin liitetyistä rooleista vaikuttavat siihen, millaisina isän ja äidin roolit nykypäivänä ymmärretään. Heteronormatiiviset ja binääriset näkökulmat vanhemmuuteen ovat vallitsevia yhä nykypäivänä.
Tutkimuksen aineistonkeruumenetelmänä käytettiin WhatsAppissa toteutettua verkkovälitteistä fokusryhmähaastattelua, jossa nuoret isät jakoivat kokemuksiaan vanhemmuudesta ja sosiaalityön käytännöistä. Tutkimukseen osallistui yhteensä seitsemän nuorta isää, jotka rekrytoitiin kansalaisjärjestön kautta. Northeast Young Dad and Lads -kansalaisjärjestön työ keskittyy nuorten isien ja isäksi tulevien tukemiseen elämän eri osa-alueilla. Tutkimuksen osallistujat tunsivat toisensa entuudestaan järjestön toiminnan kautta.
Fokusryhmää varten luotiin yksityinen WhatsApp-ryhmäkeskustelu, joka oli avoinna kolme viikkoa. Ryhmäkeskustelussa tutkijat esittivät osallistujille kysymyksiä, joihin osallistujat vastasivat kirjallisesti. Fokusryhmämenetelmä tarjoaa tutkimusmenetelmänä mahdollisuuden kerätä kielellisesti rikasta aineistoa ja se voi tukea ryhmän sisäisten keskustelujen syvällistä analysointia. Verkkovälitteinen fokusryhmä tarjoaa osallistujalle mahdollisuuden valita milloin hän vastaa kysymyksiin ja toisten osallistujien kommentteihin.
Tutkijoiden rooli ryhmässä oli esittää kysymyksiä, valvoa ryhmäkeskustelua, lukea osallistujien vastauksia, esittää jatkokysymyksiä sekä rohkaista osallistujia vastaamaan tiettyihin kysymyksiin tarkemmin. Tutkijat esittivät yhteensä kuusi kysymystä:
- Miten olet kokenut vanhemmuuden?
- Millaisia uskomuksia/mielipiteitä sinulla on sosiaalityöntekijöistä?
- Mitä ajattelet sosiaalityöntekijöiden tekevän?
- Millaista sosiaalityön tukea sinä vanhempana tarvitset?
- Mitä ajattelet sosiaalityöntekijöiden odottavan sinulta?
- Jos avun saaminen on ollut vaikeaa, miksi luulet sen olleen vaikeaa?
Analyysimenetelmänä käytettiin diskurssianalyysia, jossa sosiaalisen todellisuuden nähdään rakentuvan kielen kautta. Analyysissa keskityttiin osallistujien välisiin keskusteluihin mikro-, meso- ja makrotasolla.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että nuorilla isillä oli kokemuksia ilman tukea tai ulkopuolelle jäämisestä. Nuoret isät kokivat itse olevansa positiivinen tekijä lapsensa elämässä. Tutkimukseen osallistuneet isät osoittivat kykyä reflektoida omaa vanhemmuuttaan ja sen kehitystä, mutta he kokivat sosiaalityöntekijöiden odottavan heidän toisintavan nuoriin isiin liitettyjä negatiivisia vanhemmuuden stereotypioita. Vaikka sosiaalityö on professiona sitoutunut sorron vastaiseen etiikkaan ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuteen, tutkimukseen osallistuneet nuoret isät kokivat, etteivät sosiaalityöntekijät anna heille diskursiivista tilaa esiintyä hyvänä isänä. Nämä nuoret isät kokivat painetta noudattaa sosiaalityöntekijöiden määräyksiä ja vaatimuksia sen pelossa, että menettäisivät yhteyden lapsiinsa.
Nuorten isien kertomukset osoittavat sosiaalityön tarpeen tunnistaa tuen saamiseen liittyviä haasteita ja korjata siihen liittyviä puutteita tällä kohderyhmällä. Nuoret isät tarvitsevat turvallisen tilan reflektoidakseen omaa vanhemmuuttaan ja siihen kasvamista. He kokivat, että turvallisten tilojen ulkopuolella omasta kypsymättömyydestä ja henkilökohtaisen kasvun tarpeesta puhuminen vain korostaisi vallitsevia syrjiviä stereotypioita nuorten miesten vanhemmuudesta.
Nuoret isät olivat hyvin tietoisia sosiaalityössä esiintyvistä valtasuhteista. He kokivat, että sosiaalityössä heidän panoksensa lapsensa elämässä ymmärrettiin mitättömänä ja toisinaan siitä tehtiin sosiaalityöntekijöiden toimesta jopa näkymätöntä. Nuoret isät kokivat, että sosiaalityöntekijät odottivat heidän toimivan heihin kohdistuvien negatiivisten stereotypioiden mukaan.
Koska isien osallisuutta lastensa arjessa ei tunnistettu, myös isien omat tuentarpeet jäivät usein tunnistamatta. Tutkimukseen osallistuneet isät kokivat, ettei heillä ole tilaa tuoda omia tuentarpeitaan esiin, koska he pelkäävät tulevansa nähdyiksi epäpätevinä vanhempina. Toisaalta kun nuorille isille luotiin turvallinen tila esittää erilaisia versioita isyydestä, he osoittivat sensitiivistä ja reflektoivaa otetta oman isyytensä tarkasteluun, mikä haastaa vallitsevia negatiivisia stereotypioita.
Englantilainen sosiaalityö lasten parissa perustuu riskien ja lapsen turvallisuuden arviointiin. Tämän tutkimuksen valossa näyttää siltä, että tässä kontekstissa ainakin tähän tutkimukseen osallistuneet isät tuntevat jäävänsä ulkopuolisiksi heidän lapsiaan koskevissa asioissa. Tutkimukseen osallistuneet nuoret isät kokevat, etteivät sosiaalityöntekijät ole heidän puolellaan, minkä lisäksi he saattavat jopa vähätellä heidän osallisuuttaan lapsensa elämässä.
Tutkimuksen mukaan tarvitaan lisää tietoa siitä, miten nuorten isien näkemyksiin päästään paremmin kiinni. Huomiota tulee kiinnittää siihen, että nuorille isille luodaan turvallisia tiloja, joissa sosiaalityöntekijän ja isän välinen luottamus pääsee kehittymään. Vain turvallisissa tiloissa nuorten isien omat tuentarpeet voivat tulla sanoitetuiksi. Näihin tuentarpeisiin vastaaminen on ratkaisevan tärkeää, jotta nuoret isät kokevat tulevansa rohkaistuiksi ja tunnustetuiksi osallistuvina vanhempina.
Seuraava tutkimuksen perjantaiplatteri julkaistaan 20.3.2026!
Janika Kosonen
Onko sinulla jokin tietty aihe, josta toivoisit sisältöä perjantaiplatteriin? Jätä alle kommentti!
Ps. Kirjoitin aikanaan sosiaalityön kandityöni aiheesta. Opinnäytetyöni on edelleen avoimesti luettavissa täällä: https://trepo.tuni.fi/bitstream/handle/10024/119105/KosonenJanika.pdf?sequence=2&isAllowed=y.
