Kuvassa on tutkimuksen perjantaiplatterin banneri.

Tutkimuksen perjantaiplatteri 3/26

Tervetuloa tutkimuksen perjantaiplatteriin! 

Tässä blogisarjassa julkaisen kolmena perjantaina kuukaudessa tiiviin koosteen sosiaalityön tuoreesta tutkimuksesta. Esittelyssä on aina sosiaalityön tuore vertaisarvioitu tutkimusartikkeli ja sen keskeiset tulokset lyhyesti, ymmärrettävästi ja selkeällä suomen kielellä. Painopisteenä on sosiaalityön kansainväliset tutkimukset. Perjantaiplatteri on tarkoitettu sinulle sosiaalityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen tai muuten sosiaalityön ajankohtaisista ilmiöistä kiinnostunut lukija. 

Huom! Huomioithan, että perjantaiplatterissa esitellään ja referoidaan tiiviisti kokonaisia tutkimusartikkeleita. Suosittelen aina tutustumaan alkuperäisiin tutkimusjulkaisuihin. Viittaathan aina alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun. 

Sosiaalisen identiteetin näkökulma sosiaalityön johtamiseen

Alkuperäisjulkaisun viittausohje: Lynch, Deborah & McMillan, Balke (2025) Enacting Change through Leadership Practice in Social Work: A Social Identity Approach. The British Journal of Social Work, 55(8), pp. 3796–3814, https://doi.org/10.1093/bjsw/bcaf118.

Tässä australialaistutkimuksessa paneudutaan sosiaalityön johtamiseen. Tutkimuksessa esitellään teoreettisesti perusteltu, empiirisesti tuettu ja kontekstuaalisesti erilaisiin toimintaympäristöihin mukautuva johtamismalli. Sosiaalityön johtamista tarkastellaan ensin teoreettisesti sosiaalisen identiteetin näkökulmasta, jonka jälkeen esitellään tähän perustuen neliportainen CARE-malli, joka muuttaa sosiaalisen identiteetin näkökulman johtamisen periaatteiksi. Tapausesimerkkinä CARE-mallin tarkastelulle sovelletaan sairaalan sosiaalityötä. Lopulta rakennetaan vielä käytännönläheinen 5R-johtamisohjelma, joka kääntää nämä periaatteet käytännön toiminnaksi. 

Tutkimuksessa johtaminen käsitetään luontaisesti ryhmäperustaiseksi ja suhdeperustaiseksi toiminnaksi. Sosiaalisen identiteetin näkökulma haastaa perinteisiä hierarkkisia ja individualistisia johtamismalleja, jotka ovat usein ristiriidassa sosiaalityön eetoksen kanssa. 

Sosiaalisen identiteetin näkökulma yhdistää sosiaalisen identiteetin teorian (Tajfel & Turner 1979) ja itsekategrosioinnin teorian (Turner ym. 1987). Se selittää, miten ryhmäjäsenyys muovaa käyttäytymistä ja vaikuttaa johtamisprosesseihin. Tämä näkökulma on erityisen relevantti sosiaalityössä, jossa ammatillinen identiteetti ja jaetut arvot ovat toiminnan keskiössä. 

CARE-mallin mukaiset johtamisen periaatteet ovat: 

  1. jaetun sosiaalisen identiteetin luominen (Creating ”us”)
  2. jaetun sosiaalisen identiteetin edistäminen (Advancing ”us”)
  3. jaetun sosiaalisen identiteetin ilmaiseminen (Representing ”us”)
  4. jaetun sosiaalisen identiteetin juurruttaminen (Embedding ”us”)

CARE-mallin mukaiset johtamisperiaatteet sopivat yhteen sosiaalityölle keskeisten arvojen kanssa: ne korostavat kollektiivista johtamista, jaettua identiteettiä sekä toiminnan eettisyyttä. Periaatteet varmistavat, että johtaminen on osallistavaa ja inklusiivista. Niiden avulla voidaan luoda yhteistä ymmärrystä jaetuista arvoista ja tavoitteista, edistää ryhmän yhteistä etua, ilmaista ryhmän jaettuja ihanteita sekä juurruttaa jaettua identiteettiä toiminnan rakenteisiin. 

Tutkimuksessa CARE-mallin mukaisia periaatteita sovelletaan tapausesimerkkinä sairaalan sosiaalityöhön. Sairaalan sosiaalityössä sosiaalityöntekijät navigoivat tyypillisesti useiden risteävien ryhmäidentiteettien välillä. Sosiaalityön asiantuntijoina he toimivat sitoutuneina sosiaalisen oikeudenmukaisuuden, empatian ja eettisyyden ydinarvoihin (ammatillinen identiteetti). He toimivat yhteistyökumppaneina moniammatillisissa tiimeissä, jotka yhdessä tavoittelevat potilaiden, perheiden ja yhteisöjen terveyden edistämistä (tiimin identiteetti). He voivat henkilökohtaisesti edustaa kulttuurista ryhmää, joka ilmentää erillisiä arvoja ja tietojärjestelmiä (Australiassa esim. Aborginaalit) (kulttuurinen identiteetti). He toimivat tyypillisesti tietyn erityisalan toimialueella, kuten vastasyntyneiden hoito tai palliatiivinen hoito (erikoisalan identiteetti). Samalla he edustavat työnantajaansa, eli sairaalaa (organisaation identiteetti). 

Kompleksisissa toimintaympäristöissä, kuten sairaala, CARE-mallin mukaiset johtamisperiaatteet tarjoavat käytännönläheisen mallin sosiaalityön johtamiseen. Sairaalan sosiaalityöntekijä saattaa luoda jaettua identiteettiä fasilitoidessaan monialaisen tiimin työskentelyä ja rakentamalla siltoja yli ammattirajojen. Puolustaessaan kotiutumisen suunnittelun resursseja, sosiaalityön johtajat edistävät ryhmän etua osoittamalla, miten psykososiaaliset arvioinnit näkyvät suoraan sairaalan mittareissa vähentyneinä takaisinottoina ja parantuneena potilasturvallisuutena. Kotiutumissuunnitelmapalavereissa sosiaalityön johtajat ilmaisevat jaettuja arvoja mallintamalla näkökulmaa, joka tasapainottelee eri intressien välillä: esimerkiksi institutionaalinen paine lyhentää sairaalajaksojen pituuksia ja toisaalta tiimin sitoutuminen turvallisiin hoitosiirtymiin. Jaetun identiteetin juurruttaminen voi tarkoittaa esimerkiksi standardoitujen monialaisten protokollien luomista, mikä vahvistaa sosiaalityön asemaa sairaalaorganisaatiossa tai psykososiaalisten arviointimallien luomista, jotka varmistavat, että psykososiaaliset tekijät tulevat huomioiduiksi lääketieteellisen tiedon rinnalla.   

CARE-malliin perustuen tutkimuksessa esitellään 5R-johtamisohjelma, joka kääntää johtamisperiaatteet käytännön toiminnaksi. 5R-johtamisohjelma auttaa sosiaalityön johtajia toteuttamaan CARE-mallin mukaisia johtamisperiaatteita käytännössä. 5R-johtamisohjelman juuret ovat organisaatiopsykologiassa. Nimensä mukaisesti 5R-johtamisohjelma rakentuu viiden moduulin ympärille: 

  1. Valmistautuminen (Readying)
    1. Miksi ”meillä” on merkitystä?
    1. Vuorovaikutuksellista ryhmätyöskentelyä sosiaalisen identiteetin periaatteista: casetyöskentelyä, jossa tarkastellaan CARE-periaatteita sosiaalityön kontekstissa
  2. Reflektio (Reflecting)
    1. Ketä me olemme?
    1. Sosiaalisen identiteetin kartoitusharjoitukset: fasilitoidut ryhmäkeskustelut erilaisista ryhmäidentiteeteistä ja niiden merkityksestä
  3. Ilmentäminen (Representing)
    1. Mistä meissä on kyse ja mitä me haluamme olla?
    1. Yhdessä tehtävä identiteetin kirkastaminen: sosiaalityön arvoja ilmentävien ryhmän arvojen, normien ja pyrkimysten tunnistaminen
  4. Toteuttaminen (Realizing)
    1. Miten meistä tulee sitä, mitä haluamme olla?
    1. Osallistava tavoitteiden asettaminen: jaetun identiteetin juurruttamista koskeva toimintasuunnitelma: näyttöön perustuvien strategioiden kehittäminen ryhmän yhteenkuuluvuuden ylläpitämiseksi
  5. Vahvistaminen (Reinforcing)
    1. Miten voimme tulla paremmiksi?
    1. Ryhmän historian reflektointi: vakiinnutetaan mekanismeja jatkuvan palautteen antamiselle ja saamiselle sekä CARE-periaatteiden omaksumiselle käytännössä

Sosiaalisen identiteetin näkökulma ei oleta ryhmän jäsenten olevan homogeeninen ryhmä, jotta johtaminen voi olla tehokasta. Sen sijaan se keskittyy luomaan kattavaa jaettua identiteettiä, joka sisältää ja kunnioittaa ryhmässä esiintyviä erilaisia identiteettejä. CARE-malli voi tarjota strukturoituja keinoja yhteenkuuluvuuden edistämiseksi tilanteissa, joissa ryhmän jäsenet eivät lähtökohtaisesti jaa samankaltaisia ydinuskomuksia tai kokemuksia.

Seuraava tutkimuksen perjantaiplatteri julkaistaan 13.3.2026!

Janika Kosonen

Onko sinulla jokin tietty aihe, josta toivoisit sisältöä perjantaiplatteriin? Jätä alle kommentti!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *