Tervetuloa tutkimuksen perjantaiplatteriin!
Tässä blogisarjassa julkaisen kolmena perjantaina kuukaudessa tiiviin koosteen sosiaalityön tuoreesta tutkimuksesta. Esittelyssä on aina sosiaalityön tuore vertaisarvioitu tutkimusartikkeli ja sen keskeiset tulokset lyhyesti, ymmärrettävästi ja selkeällä suomen kielellä. Painopisteenä on sosiaalityön kansainväliset tutkimukset. Perjantaiplatteri on tarkoitettu sinulle sosiaalityöntekijä, sosiaalialan ammattilainen tai muuten sosiaalityön ajankohtaisista ilmiöistä kiinnostunut lukija.
Huom! Huomioithan, että perjantaiplatterissa esitellään ja referoidaan tiiviisti kokonaisia tutkimusartikkeleita. Suosittelen aina tutustumaan alkuperäisiin tutkimusjulkaisuihin. Viittaathan aina alkuperäiseen tutkimusjulkaisuun.
Sosioekonomisen aseman ja lapsuuden traumakokemusten vaikutus masennukseen myöhemmällä aikuisiällä – implikaatiot sosiaalityön käytäntöön
Alkuperäislähteen viittausohje: Feng Jiang, Yaqing Liu, Haoran Niu, Sixian Du, Liwen Gong, Xu Yang, Feifei Rao, Hui Wang & Huan Wu (2024) Long-term impacts of socioeconomic status and childhoodtrauma on depression in older adults: social work strategies. Social Work in Health Care, 63(8-10), 518-537, DOI: 10.1080/00981389.2024.2408012.
Tässä mielenkiintoisessa vuonna 2024 julkaistussa kiinalaistutkimuksessa tutkittiin sosioekonomisen aseman ja lapsuuden traumakokemusten vaikutusta koettuihin masennusoireisiin kiinalaisilla keski-ikäisillä ja ikääntyneillä aikuisilla. Lisäksi tarkasteltiin kroonisen sairastavuuden roolia sekä sosiaalityön käytännön implikaatioita.
Tutkimuksen aineisto koostuu kansallisesta pitkittäisaineistosta, joista toinen osa kerättiin vuonna 2014 ja toinen vuonna 2018. Kyseessä on kansallinen projekti, jonka tarkoituksena on kerätä korkealaatuista mikroaineistoa kiinalaisista yli 45-vuotiaista yksilöistä ja heidän kotitalouksistaan. Projektin tavoitteena on analysoida väestön ikääntymistä ja edistää tähän liittyvää monitieteistä tutkimusta. Vuoden 2014 kyselyaineiston tarkoitus oli kerätä takautuvasti kaikkien pitkittäisnäytteiden elämänhistoriatiedot. Lapsuutta koskevat tiedot kerättiin ajalta ennen 16 ikävuotta. Tämän tutkimuksen aineisto koostui lopulta 9 942 tutkittavasta. Sisäänottokriteerit tutkittaville olivat: 1) ikä 45 vuotta tai enemmän, 2) raportoi masennusoireita tai masennuksen riskitekijöitä.
Tässä tutkimuksessa lapsuuden sosioekonomista asemaa, kiusaamista vertaissuhteissa, lapseen kohdistunutta perheväkivalta, sekä perheväkivaltaa koskevat muuttujat poimittiin vuoden 2014 kyselyaineistosta. Muuttujat koskien sosioekonomista asemaa keski-iästä vanhuuteen, kroonisia sairauksia sekä masennusoireita poimittiin puolestaan vuoden 2018 kyselyaineistosta.
Masennusoireita mitattiin tutkimuksessa 10-kohtaisella Center for Epidemiologic Studies Depression Scale -asteikolla (CESD-10). Kyseinen asteikko on Kiinassa laajasti käytössä ikääntyneiden masennusoireiden arvioinnissa. Kaikkiin kymmeneen kysymykseen vastattiin nelitasoisella asteikolla (0=harvoin tai ei ollenkaan, 3=suurimman osan ajasta). Maksimipisteet kyselystä ovat 30 pistettä ja 10 pistettä viittaa masennusoireisiin.
Lapsuuden sosioekonomisen aseman mittaamiseen käytettiin neljää kysymystä liittyen perheen taloudelliseen asemaan, ammatteihin ja koulutustasoon. Sosioekonomista asemaa keski-iästä vanhuuteen mitattiin kolmella tekijällä, jotka olivat asumismuoto, koulutus ja kotitalouden tulot (kvartaaleittain).
Vertaissuhteissa tapahtuneella kiusaamisella tarkoitetaan tässä tutkimuksessa altistumista lapsuudessa aggressiiviselle, häiritsevälle ja järkyttävälle käytökselle vertaisten taholta. Tätä mitattiin kolmella kysymyksellä: 1) miten usein tulit kiusatuiksi naapureiden toimesta, 2) miten usein tulit kiusatuiksi muiden lasten toimesta koulussa sekä 3) miten usein olit huolissaan fyysisestä turvallisuudestasi.
Lapseen kohdistuva perheväkivalta viittaa tässä tutkimuksessa lapseen kohdistuneeseen väkivaltaiseen käytökseen perheessä. Tätä mitattiin kolmella kysymyksellä, jotka liittyivät siihen, lyötiinkö tutkittavaa lapsena miespuolisen henkilön, naispuolisen henkilön tai sisarusten toimesta. Vastaus annettiin nelitasoisella asteikolla (1= ei koskaan, 4= usein).
Perheväkivallalla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa väkivaltaa vanhempien välillä, jota lapsi on ollut todistamassa, mutta joka ei suoraan kohdistunut lapseen itseensä. Tätä mitattiin kolmella kysymyksellä: 1) riitelivätkö vanhempasi usein, 2) löikö isäsi koskaan äitiäsi, 3) löikö äitisi koskaan isääsi. Vastaus annettiin samalla nelitasoisella asteikolla kuin edellä (1=ei koskaan, 4= usein).
Kroonisia sairauksia mitattiin käyttämällä Kiinan neljää yleisintä väestössä esiintyvää kroonista sairautta, jotka ovat sydän- ja verisuonisairaudet, syöpä, krooniset hengityselimistön sairaudet sekä diabetes.
Rakenneyhtälömallia käytettiin edellä mainittujen muuttujien välisten suhteiden tutkimiseksi. Rakenneyhtälömallin avulla kyetään samanaikaisesti analysoimaan useita yhteyksiä havaittujen ja latenttien muuttujien välillä, mikä tarjoaa kattavan kuvan aineiston rakenteesta. Tällä menetelmällä pystytään arvioimaan sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia, minkä vuoksi se on ihanteellinen väline monimutkaisten mallien ja samanaikaisten keskinäisriippuvuuksien analysoimiseen.
Tutkittavien keski-ikä oli 59,65 vuotta ja hieman suurempi osa tutkittavista oli miehiä (55,04 %) kuin naisia (44,96 %). Suurin osa tutkittavista asui maaseudulla ja lähes puolella oli käytynä vain peruskoulu. Neljästä yleisimmästä kroonisesta sairaudesta sydän- ja verisuonisairaudet olivat tässä joukossa yleisimpiä. Koko joukosta 33,74 % raportoivat masennusoireita.
Tutkimuksen tulokset osoittavat, että sekä matala sosioekonominen asema keski-iästä vanhuuteen että krooninen sairaus olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vakavampiin masennusoireisiin myöhemmällä aikuisiällä. Lisäksi lapsuudessa koettu kiusaaminen vertaissuhteissa sekä todistettu perheväkivalta olivat tilastollisesti merkitsevästi yhteydessä vakavampiin masennusoireisiin. Myös naissukupuoli oli yhteydessä vakaviin masennusoireisiin keski-iässä ja vanhuudessa.
Tulosten mukaan matala sosioekonominen asema lapsuudessa ennusti matalaa sosioekonomista asemaa myös keski-iässä ja vanhuudessa. Lapseen kohdistuva perheväkivalta ennusti tilastollisesti merkitsevällä tasolla korkeampaa sosioekonomista asemaa myöhemmin elämässä. Perheväkivallan todistaminen lapsuudessa oli puolestaan yhteydessä krooniseen sairastavuuteen myöhemmällä aikuisiällä.
Tutkimus osoittaa, että matalalla lapsuuden sosioekonomisella asemalla on positiivinen vaikutus myöhemmin elämässä koettuihin masennusoireisiin keski-iän tai vanhuuden matalan sosioekonomisen aseman kautta. Lapseen kohdistuneella perheväkivallalla on puolestaan negatiivinen vaikutus masennusoireisiin keski-iän tai vanhuuden matalan sosioekonomisen aseman kautta. Lisäksi osoitettiin, että perheväkivallan todistamisella lapsuudessa on positiivinen vaikutus masennusoireisiin kroonisen sairastavuuden kautta.
Tutkimuksen tulokset korostavat sosioekonomisen huono-osaisuuden ja kroonisen sairastavuuden roolia masennusoireiden kehittymisessä korostaen tarvetta interventioille, jotka pyrkivät parantamaan taloudellisia olosuhteita ja terveydenhuollon saavutettavuutta. Lisäksi vertaissuhteissa tapahtuvalla kiusaamisella, lapseen kohdistuvalla perheväkivallalla sekä lapsen todistamalla perheväkivallalla voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia yksilön mielenterveyteen, mikä korostaa varhaisen puuttumisen merkitystä.
Tutkimuksen mukaan yksilöillä, jotka kokivat lapsuudessa itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, oli myöhemmin elämässä hieman korkeampi sosioekonominen asema. Kungfutselaisella kulttuurilla, mikä korostaa vanhempien auktoriteettia ja lapsen hurskautta, on vahvat perinteet Kiinassa. On tyypillistä, että vanhemmilla on korkea auktoriteettiasema perheessä ja lasten kohtuullinen ruumiillinen kurittaminen nähdään pikemmin kasvatuskeinona kuin väkivaltana.
Perheväkivallan todistaminen lapsuudessa on sekä suoraan että epäsuoraan yhteydessä masennusoireisiin kroonisen sairastavuuden kautta. Perheväkivallan todistaminen voi aiheuttaa pitkittyneen stressireaktion, mikä voi johtaa krooniseen sairastavuuteen myöhemmin elämässä.
Tällä tutkimuksella on tärkeitä implikaatioita sosiaalityön käytäntöön. Tulokset korostavat traumainformoidun työotteen merkitystä etenkin lapsilla ja perheillä, joilla on tunnistettuja riskitekijöitä. Sosiaalityössä tulisi johdonmukaisesti seuloa haitallisia lapsuuden ajan kokemuksia (ACE-kokemukset) sekä tarjota asianmukaisia tukipalveluja kuten traumafokusoitua kognitiivisbehavioristista terapiaa, jotta potentiaalisia pitkän aikavälin seurauksia voidaan lieventää. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää matalan tulotason perheisiin, joissa altistuminen traumakokemuksille saattaa olla yleisempää.
Kroonisten sairauksien välittäjärooli masennusoireiden ilmenemisessä osoittaa, että terveydenhuollon sosiaalityöntekijöillä on keskeinen rooli masennuksen ehkäisyssä ja hoidossa. Kroonisesti sairaiden potilaiden hoidossa psykososiaalisten tekijöiden arviointi on välttämätöntä. Terveydenhuollon sosiaalityöntekijät voivat tukea potilaita kroonisiin sairauksiin liittyvien stressitekijöiden kanssa pärjäämisessä sekä varmistaa heille riittävät mielenterveyttä tukevat resurssit. Lisäksi he voivat puhua rakenteellisella tasolla integroitujen ja potilaslähtöisten hoitomallien puolesta.
Tutkimuksen tulos siitä, että sosioekonominen huono-osaisuus kumuloituu ajassa korostaa tarvetta rakenteellisen sosiaalityön osaamiselle. Sosiaalityöntekijöiden tulee tunnistaa miten sosiaaliset epätasa-arvoisuudet tulevat näkyviksi kansanterveydessä. Koulutuksen saatavuuden laajentaminen sekä työllistymisen, asumisen ja muun sosiaalisen tuen mahdollistaminen on tärkeää. Makrotason interventiot köyhyyden vähentämiseksi voisivat epäsuorasti näkyä koettujen masennusoireiden vähentymisenä.
Seuraava tutkimuksen perjantaiplatteri julkaistaan 27.3.2026!
Janika Kosonen
Onko sinulla jokin tietty aihe, josta toivoisit sisältöä perjantaiplatteriin? Jätä alle kommentti!
