Kansantalouden laskusuhdanteessa sosiaaliset ongelmat yleistyvät, ketjuuntuvat ja kumuloituvat. Ihmisten kasvava hätä ja pahoinvointi päätyvät jatkuvasti uutisiin ja julkinen keskustelu yhteiskunnallisen tilanteen parantamiseksi käy kiivaana. Oma huomioni viimeaikaisessa uutisvirrassa on kiinnittynyt erityisesti päihteiden käyttöön liittyviin huolenaiheisiin: huoli päihteiden käytön lisääntymisestä, alaikäisten päihteiden käytöstä, huumekuolemista, uusien huumausaineiden leviämisestä markkinoilla, huumausainerikollisuudesta sekä maan sisäisestä turvallisuudesta.
Siitä huolimatta, että laittomien huumeiden käyttö on näkyvä osa kaikkea sosiaalialalla tehtävää työtä ja sosiaalialan asiantuntijuudella on vakiintunut rooli päihde- ja riippuvuustyössä, keskustelu laittomasta huumekaupasta ja sen sosiaalisista vaikutuksista on lähes olematonta. Tässä blogiartikkelissa pysähdyn pohtimaan laittoman huumekaupan lainalaisuuksia ja vaikutuksia erityisesti nuoriin ja heidän perheisiinsä. Perustan pohdintani European Union Drugs Agencyn (EUDA) European Drug Reportissa (2025) esiin nostettuihin havaintoihin laittoman huumekaupan tilasta Euroopassa.
Laittomien huumeiden käyttäjä on aina osa laitonta huumekauppaa. Euroopassa erityistä huolta on viime aikoina herättänyt alaikäisten nuorten rooli laittomassa huumekaupassa. Globalisaatiolla ja nopealla teknologian kehityksellä on ollut laaja positiivinen vaikutus laittomien huumausaineiden saatavuuteen Euroopassa. Kaupankäynnissä käytetään lukuisia kansallisia ja maailmanlaajuisia verkkoalustoja: laillisia verkkosivuja, verkkokauppa-alustoja, sosiaalisen median sivustoja ja pimeän verkon alustoja. Pimeän verkon alustat tarjoavat sekä myyjille että ostajille vahvan anonymiteetin salauksen ja digitaalisten kryptovaluuttamaksujen avulla. EUDA:n mukaan nykyään sekä myyjät että ostajat pitävät kuitenkin sosiaalista mediaa pimeää verkkoa houkuttelevampana vaihtoehtona huumekaupalle, koska se mahdollistaa nopeat ja kätevät kaupat, olipa kyseessä sitten kasvotusten tapahtuva maksu, verkkomaksu, suoratoimitus tai toimitus noutopisteeseen. Pimeän verkon alustojen suosiota ovat laskeneet puolestaan niiden lyhyt toiminta-aika, exit-huijaukset sekä lainvalvontaviranomaisten johtamat sulkemiset.
Laittomaan huumekauppaan liittyy hyväksikäyttöä, uhkailua ja väkivaltaa. On huolestuttavaa, että rikollisverkostot onnistuvat rekrytoimaan yhä enenevissä määrin nuoria käyttääkseen heitä hyväksi huumekaupan eri osa-alueilla. Rikollisverkostot houkuttelevat erityisen haavoittuvassa asemassa olevia nuoria työskentelemään huumekuriireina ja osallistumaan uhkailuun, väkivaltaan ja jopa huumeisiin liittyvien henkirikosten tekemiseen. Myös niin sanottu tilimuuli-ilmiö on yleistynyt: nuoria värvätään luovuttamaan oman pankkitilinsä käyttöoikeudet rikollisin keinoin hankitun rahan kierrättämiseen tämän pankkitilin kautta. Tyttöjen ja naisten asema päihdemaailmassa on huono ja heihin kohdistuu laittomassa huumekaupassa seksuaalista hyväksikäyttöä ja väkivaltaa. Laittomien huumausaineiden tuotannolla on myös merkittävät ympäristövaikutukset: huumeviljelmiin käytettävät vesi- ja energiaresurssit ovat yhteydessä metsäkatoon ja synteettisten huumeiden tuotanto aiheuttaa huomattavia ympäristövahinkoja.
Kuten moni muukin terveyden osa-alue, myös päihdehoito on medikalisoitunut ja lääketiede tarjoaakin useita näyttöön perustuvia ja tehokkaita hoitomalleja riippuvuuksien hoidossa. Lääketiede ei kuitenkaan yksin kykene ratkaisemaan kaikkia käsillä olevia laittomien huumeiden käyttöön liittyviä ongelmia. Opioidikorvaushoito on yksi lääketieteellinen näyttöön perustuva ja tehokas hoitokeino, mutta esimerkiksi stimulanttien ongelmalliseen käyttöön ei ole tällä hetkellä tehokkaita viranomaisten hyväksymiä farmakologisia hoitomalleja. Tilanne on haastava tilanteessa, jossa uusien stimulanttien rantautuminen Euroopan huumemarkkinaan asettaa uudenlaisia haasteita palvelujärjestelmälle. Tällainen stimulantti on muun muassa paljon viimeaikaista mediahuomiota saanut Alfa-PVP. Stimulanttien ongelmallisen käytön hoidossa juuri psykososiaaliset interventiot vaikuttavatkin tehokkailta.
Väitän, että laittoman huumekaupan torjumisen perusta on yhteiskunnallisen haavoittuvuuden ehkäisyyn pyrkivässä sosiaalisessa työssä: sosiaalipalveluissa, toimeentulon ja asumisen turvaamisessa, stigman purkamisessa, turvallisten kasvuolosuhteiden mahdollistamisessa ja yhteiskuntasiteiden vahvistamisessa. Sosiaalisella työllä kyetään ehkäisemään ja korjaamaan yhteiskunnallisia haavoittuvuuksia sekä vahvistamaan ihmisten kokemusta yhteiskuntaan kuulumisesta. Alaikäisten kohdalla sosiaalialan hiljaisuus laittoman huumekaupan vaikutuksista herättää huolta, sillä näiden vaikutusten ymmärtäminen on välttämätön osa lasten suojelemista ajassa, jossa haavoittuvassa asemassa olevat lapset ovat riskissä päätyä osaksi laitonta huumekauppaa myös Suomessa.
Yksilön osallisuus laittomaan huumekauppaan heijastuu todennäköisesti myös muihin ihmisiin tämän elämänpiirissä. Alaikäisen osallisuudella laittomaan huumekauppaan voi olla rikkovia vaikutuksia perhesuhteisiin ja -dynamiikkoihin. Tyypillisiä lieveilmiöitä ovat varastaminen (rahan, lääkkeiden tai tavaroiden), perheenjäseniin kohdistuva uhkailu ja väkivalta, velkominen, perheen kotiin kohdistuva rajattomuus ja valehtelu. Näistä seuraa ristiriitoja, epäluottamusta, pelkoa ja muita monimutkaisia perhedynamiikkaan vaikuttavia tunneilmastoja. Huumekaupan siirtyminen verkkoon ja sosiaaliseen mediaan vaikeuttaa alaikäisten toiminnan seuraamista ja siihen puuttumista heistä vastuussa olevien aikuisten näkökulmasta.
Ongelmallisen päihteiden käytön monimutkaistuessa sosiaalialalla tarvitaan nykyistä vahvempaa päihde- ja riippuvuustyön osaamista palvelujärjestelmän kaikilla tasoilla. Laittoman huumekaupan lainalaisuuksien ja vaikutusten tuntemus on kiinteä osa tätä osaamista. Omassa tutkimuksessani olen havainnut, että parempi päihde- ja riippuvuusosaaminen on yhteydessä siihen, miten hyvin ammattilaiset tuntevat laittoman huumekaupan tilanteen työskentelyalueellaan. Samalla päihteitä alaikäisenä käyttäneet nuoret ovat kertoneet myyneensä omia lääkkeitään (usein ADHD-lääkkeitä) katukaupassa, koska ovat nähneet sen taloudellisesti kannattavana. Monen nuoren kohdalla lääkityksen valvonta on näin ollen epäonnistunut.
Sosiaalihuollolla on keinoja ja osaamista vaikuttaa laittoman huumekaupan torjumiseen sekä sen negatiivisten vaikutusten lieventämiseen yksilö- ja yhteisötasolla. Sosiaalialan tulee tunnistaa oma vastuunsa tässä tehtävässä ja ryhtyä tietoisiin toimiin.
Janika Kosonen
Tarvitaanko teidän organisaatiossanne lisää tietoa aiheesta? Ota yhteyttä ja buukkaa minut jakamaan osaamistani teille! info@janikakosonen.fi +358 505188680. Lue lisää palveluistani täältä!
