Alaikäisten ongelmallista päihteiden käyttöä tutkiessani nuoret ovat kertoneet puutteista sote-ammattilaisten päihdeosaamisessa ja vaikeuksista keskustella aikuisten kanssa erityisesti huumeiden käytöstä. Toisaalta myös lastensuojelun ammattilaiset itse raportoivat tiedon ja osaamisen puutteista tällä osa-alueella ja toivovat lisäkoulutusta työnsä tueksi. TreAdd-tutkimusryhmän blogissa olenkin kirjoittanut sukupolvien välisestä kuilusta, joka huumausainekeskusteluun on päässyt syntymään nuorten ja aikuisten välille. Huumeista puhuminen aikuisten kanssa on nuorille vaikeaa, mutta myös aikuiset kokevat epävarmuuksia näissä tilanteissa. Aikuiset saattavat kokea, ettei heillä ole riittävää sanastoa tai tietotaitoa nuoren ohjaamiseksi. Nuoret taas kokevat aikuisten neuvomis- ja ohjaamispyrkimykset usein heidän kokemuksensa ohittaviksi.
Miten sitten keskustella nuoren kanssa huumeista tilanteessa, jossa nuori kertoo tai jää kiinni huumausaineiden käytöstä?
Tässä tekstissä kirjoitan mahdollisimman konkreettisella tasolla siitä, mitä turvallinen keskustelu huumeista nuoren kanssa voi olla, miten päästä keskustelussa alkuun ja eteenpäin. Teksti on tarkoitettu päihteitä käyttäviä alaikäisiä nuoria kohtaaville aikuisille. Ajatukseni perustuvat tutkimustyöhöni väitöskirjani parissa, jossa tutkin alaikäisten ongelmallista päihteiden käyttöä lastensuojelun sijaishuollossa.
Aloitetaan helpottavasta asianhaarasta: nuoren kanssa keskustelussa tärkeää ei ole tietäminen vaan ei-tietäminen. Jos et tiedä, kysy nuorelta ja anna nuoren kertoa. Laskeudu nuoren yläpuolelta opetettavaksi, ja luovuta nuorelle tälle hyödyllistä toimijuutta. Käyttääkö nuori sellaista sanaa, jota et ymmärrä? Kysy häneltä, mitä sana tarkoittaa. Voit avoimesti kertoa, ettet ole tietoinen sanastosta, mutta olet kiinnostunut oppimaan nuorelta. Ei-tietäminen luo nuorelle turvaa ja voi vahvistaa tämän minäpystyvyyttä sekä merkityksellisyyden kokemusta.
Nuorelle on tärkeää, että osoitat aitoa kiinnostusta häntä ja hänen kokemuksiaan kohtaan. Jos nuori kertoo sinulle itse päihteiden käytöstään, kiitä nuorta siitä, että hän kertoi asiasta sinulle. Neuvomisen sijaan keskity kuuntelemaan nuorta ja pyydä tätä kertomaan lisää. Kun nuoren huumausaineiden käyttö tulee ilmi, älä vie keskustelua heti tekojen seurauksiin, vaan pyri osoittamaan ensisijaisesti kiinnostusta nuorta ja tämän kokemusta kohtaan. Aiheesta keskustelu herättää nuoressa usein vaikeita tunteita, minkä vuoksi hän ei välttämättä ole vastaanottavainen informaatiolle. Älä siis luo keskustelusta yksisuuntaista opetus- tai valistushetkeä, vaan keskittykää yhdessä tutkimaan asioita eri näkökulmista.
Kerro nuorelle huolestasi ja osoita, että olet kiinnostunut hänestä ja hänen turvallisuudestaan. Älä kuitenkaan pelottele nuorta varottavilla esimerkeillä. Anna nuorelle tilaa kertoa kokemuksistaan, tunteistaan, tarpeistaan ja ajatuksistaan omin sanoin. Anna hänen osallistua sen määrittelyyn, miten paljon aiheesta sillä kertaa puhutaan. Kerro nuorelle, että hän saa puhua sinulle omasta käytöstään ja ajatuksistaan huumausaineisiin liittyen. Kerro, että olet valmis kuuntelemaan, kun nuori haluaa puhua.
Joissain tilanteissa voi olla tarpeen rajata huumausaineista puhumista. Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi ryhmätilanteet, joissa nuorten välistä keskustelua voi olla vaikeaa hallita ja fasilitoida. Mikäli huumausaineista keskustelua tarvitsee rajata, kerro nuorelle, milloin ja missä hän saa aiheesta puhua. Jos nuori kertoo käytöstään epäsopivassa tilanteessa, sanoita nuorelle, milloin aiheesta on turvallista keskustella. Ole tarpeeksi konkreettinen (esim. tunnin päästä tai huomenna kun tulet koulusta) ja vältä abstrakteja aikamuotoja (esim. myöhemmin tai joskus toiste). Huumeista puhumista ei tule kieltää kokonaan.
Sitten konkretiaan. Kun nuori kertoo huumausaineiden käytöstä tai käyttö tulee tietoosi muulla tavalla, voit kysyä nuorelta:
- Millainen kokemus se [huumausaineen/aineiden käyttö] oli sinulle?
- Millaisia tunteita se [huumausaineen/aineiden käyttö] sinussa herätti?
- Kenen seurassa olit?
- Millaiseksi tunsit olosi tuossa seurassa? Jos olit yksin, millaiseksi tunsit olosi?
- Oletko kertonut käytöstäsi jollekin toiselle? Miksi päädyit kertomaan juuri hänelle?
- Miten hankit huumausaineet?
- Liittyykö huumausaineiden hankintaan jotakin, mistä haluaisit puhua?
- Oletko velkaa?
Kerro nuorelle, että huumausaineiden välittäminen on rikos ja kaikkien päihteiden välittäminen alaikäisille on rikos. Mikäli aineiden hankintaan on liittynyt nuoreen kohdistuvaa väkivaltaa tai seksuaalista hyväksikäyttöä, sanoita nuorelle tämän olleen uhri kyseisessä tilanteessa. Auta nuorta tarvittaessa avun piiriin.
Osoita aitoa kiinnostusta nuoren motiiveja kohtaan. Voit kysyä nuorelta:
- Miksi päädyit kokeilemaan/käyttämään kyseistä huumausainetta?
- Pyydä nuorta kertomaan lisää.
Mahdollisia käytön motiiveja voivat olla esimerkiksi sosiaalinen painostus, kokeilunhalu tai mielenterveyden haasteiden itsehoito. Viimeistä nuoret kuvaavat usein tarpeella saada ”pää sekaisin”.
Jos nuori nimeää motiivikseen sosiaalisen painostuksen, voit kysyä häneltä:
- Mitä olisi tapahtunut, jos olisit kieltäytynyt?
- Miltä se olisi sinusta tuntunut?
- Olisiko kieltäytymisestä voinut seurata jotain muuta?
Sanoita nuorelle, että sosiaalinen painostus huumausaineen käyttöön on ollut nuoren rajoja rikkovaa ja auta nuorta tunnistamaan omat rajansa. Kun nuori tunnistaa ja osaa sanoittaa omat rajansa, hänellä on paremmat valmiudet puolustaa niitä.
Jos nuori nimeää motiivikseen kokeilunhalun, voit kysyä häneltä:
- Miksi halusit kokeilla juuri kyseistä huumausaineitta?
- Millaista vaikutusta toivoit tai tavoittelit? Miksi?
- Millä muulla keinolla voisit tavoitella kyseistä vaikutusta?
On tärkeää ymmärtää, että kokeilunhalu on normaali nuoruuden ikävaiheeseen kuuluva elementti. Huumausaineiden kohdalla on kuitenkin tiedostettava siihen liittyvät riskit nuoren suojelemiseksi.
Jos nuori nimeää motiivikseen mielenterveyden haasteiden itsehoidon, on erittäin tärkeää lähteä edistämään sitä, että nuori pääsee tarvitsemiensa mielenterveyspalveluiden piiriin. Päihteiden käyttö ei saa muodostua ongelmaksi mielenterveyspalveluihin pääsemiseksi. Tässä tapauksessa voit kysyä nuorelta:
- Millä tavoin huumausaineen käyttö vaikutti sinuun?
- Koetko saaneesi huumausaineen käytöstä helpotusta oloosi a) välittömästi b) kun aikaa oli kulunut [x verran]?
- Mitä muita keinoja sinulla on tai on ollut auttaa itseäsi?
- Mitä toivot minulta?
Jos nuori vastaa kysymyksiisi ”en tiedä”, kysy nuorelta, voitaisiinko yhdessä pohtia asiaa. Voit tällöin heittää ilmoille varovaisia arvauksia tai esimerkkejä, joihin nuoren voi olla helppoa tarttua. Nuoren voi olla vaikeaa ilmaista itseään tai hän saattaa testata, oletko aidosti kiinnostunut hänestä ja hänen kokemuksistaan. Pyri kuitenkin välttämään nuoren kokemusten sanoittamista tämän puolesta.
Kohtaava ja turvallinen huumausainekeskustelu nuoren ja aikuisen välillä on mahdollinen, kun aikuisella on riittävät välineet ymmärtää nuoren heihin kohdistuvia odotuksia keskustelutilanteessa. Tämä teksti sisältää konkreettisia keinoja huumausaineiden käytöstä keskustelemiseen nuoren kanssa. Kokoamani keinot perustuvat tutkimushavaintoihini siitä, mitä nuoret aikuisilta toivovat ja missä kohdissa aikuiset kokevat epävarmuuksia. Keinot kytkeytyvät YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksessa määriteltyihin lapsen oikeuksiin, joista olen kirjoittanut enemmän täällä.
Janika Kosonen
Tarvitaanko teidän organisaatiossanne lisää tietoa aiheesta?
Ota yhteyttä ja buukkaa minut jakamaan osaamistani teille!
info(at)janikakosonen.fi
+358 50 518 8680
