Sosiaalityöntekijän ammatti on Suomessa nimikesuojattu. Käytännössä sosiaalityöntekijän vakituista virkaa voi hoitaa ainoastaan sosiaalityöntekijän yliopistotasoisen koulutuksen saanut rekisteröity ammattihenkilö. Sosiaalityöntekijän pätevyyteen oikeuttaa yhteiskuntatieteiden tai valtiotieteiden maisterin tutkinto sosiaalityön pääaineesta. Sosiaalityön keskusteluissa törmään usein kuitenkin siihen, että sosiaalityö halutaan sen muiltakin osa-alueilta rajata ainoastaan sosiaalityöntekijöille itselleen. Tässä blogiartikkelissa esitän näkökulmia siihen, miksi tällainen lähestymistapa nakertaa professiotamme sisältäpäin.
Sosiaalityö ammatillisena asiantuntijatyönä kuuluu sosiaalityöntekijöille. Kuten jo artikkelin alussa mainitsin, ammatti on nimikesuojattu ja sen myötä tämä on selkeää. Itsestään selvää se ei kuitenkaan ole: sosiaalityöntekijät ovat joutuneet ja joutuvat jatkuvasti argumentoimaan oman olemassaolonsa puolesta. Osin tästä syystä sosiaalityön sisällä tällainen ulossulkeva suhtautuminen on laajentunut käsittämään koko sosiaalityötä sen kaikkine puolineen.
Käytännön ammatillisen asiantuntijatyön lisäksi sosiaalityö on akateeminen tieteenala. Se on itsenäinen tieteenala siinä missä esimerkiksi kasvatustiede, kauppatiede tai lääketiede. Tiede puolestaan kuuluu kaikille. Jos tieteen tekemistä tai soveltamista lähdetään rajoittamaan, sen kredibiliteetti vaarantuu. Suhteellisen nuorena tieteenalana tämä voi sosiaalityön kohdalla johtaa koko tieteenalan tuhoutumiseen. Sosiaalityötä tieteenä ja tieteenalana saa, ja pitääkin soveltaa sosiaalityön ulkopuolelle. Sosiaalityö lainaa muilta myös itse: se ottaa vaikutteita lähitieteenaloilta kuten sosiologiasta, lääketieteestä ja kasvatustieteestä. Itse ajattelen, että sosiaalityön tutkimuksen leviäminen yli tieteenala- ja oppilaitosrajojen nimenomaan vahvistaa sosiaalityön kredibiliteettiä ja ammatin legitimiteettiä – ei suinkaan murenna sitä. Mikäli sosiaalityön tutkimus ja opetus näyttäytyy laajemmalle tiedeyhteisölle pienen rajatun porukan keskinäisenä puuhasteluna, sen asema tiedeyhteisössä on hyvin heikko. Siksi ajattelen, että sosiaalityön tulee näkyä myös lähitieteenalojen tutkimuksessa ja koulutuksessa.
Ammattikorkeakoulun lehtorina törmään monesti sellaisiin argumentteihin, etteivät ammattikorkeakoulut ”saisi” käyttää opetuksessaan käsitettä sosiaalityö. Ajatus on vinoutunut, koska sosiaalityön ymmärretään näin ollen viittavan kaikissa konteksteissa ammatilliseen asiantuntijatyöhön. Itse ajattelen, että on päinvastoin äärimmäisen tärkeää, että myös ammattikorkeakoulun opetus on käytännönläheisyyden rinnalla tutkimusperusteista. Aivan kuten sairaanhoitajakoulutuksessa nojataan lääketieteelliseen tietoon, sosiaalialan ammatti- ja ammattikorkeakoulutuksessa sosiaalityön tutkimuksen näkyminen on välttämätöntä. Se ruokkii myös sosiaalityön tieteenalan yleistä asemaa tiedeyhteisössä.
Tieteen tekemisen yksi peruspilareista on tieteellisen tiedon asettaminen alttiiksi julkiselle tarkastelulle ja kritiikille. Sosiaalityön tutkimukseen perehtyminen ei tee kenestäkään sosiaalityöntekijää. Sen sijaan se auttaa ymmärtämään sosiaalipalvelujärjestelmää ja heikoimmassa asemassa olevien ihmisten yhteiskunnallista asemaa. Se tarjoaa tietoa sosiaalisista haavoittuvuuksista ja paljastaa tärkeitä yhteiskunnallisia tietoaukkoja. Tämä tieto on arvokasta yhteiskunnan ja sosiaalihuollon osa-alueilla myös sosiaalityön ulkopuolella.
Sosiaalityössä pelätään aiheellisestikin nimikesuojauksen purkamista. Jos niin tapahtuu, syynä ei kuitenkaan ole sosiaalityön tutkimuksen ja tieteenalan monialaiset ja oppilaitosrajat ylittävät sovellukset, vaan kyse on poliittisesta päätöksestä. Ajattelen, että sosiaalityön asemaa vahvistetaan nimenomaan osoittamalla sen tärkeys yhteiskunnan eri osa-alueilla. Mikäli ruokimme käsitystä, jonka mukaan sosiaalityön tutkimuksesta ja opetuksesta on hyötyä ainoastaan sosiaalityöntekijöille itselleen, nakerramme itse oman professiomme legitimiteettiä sisältäpäin.
Janika Kosonen
Tarvitaanko teidän organisaatiossanne lisää tietoa aiheesta? Ota yhteyttä ja buukkaa minut jakamaan osaamistani teille! info@janikakosonen.fi +358 505188680. Lue lisää palveluistani täältä!
