Onko sinulla tai työyhteisölläsi sellaista osaamista, jonka jakamisesta muutkin voisivat hyötyä? Ehkä ajattelet, että oma organisaatiosi tai muut yleisöt voisivat oppia sinulta ja tekemisestäsi jotakin? Haluaisit rohkeammin jakaa omia ajatuksiasi ja näkemyksiäsi, mutta esillä oleminen ja esiintyminen asiantuntijaroolissa jännittää?
Puhutaanpa siitä hieman!
Nykypäivän työelämässä monenlaiset työtehtävät pitävät sisällään jonkinlaista esiintymistä: tutuille kollegoille palaverissa, sidosryhmille työryhmissä tai suuremmille yleisöille asiantuntijatapahtumissa. Ehkäpä työhösi liittyy ohjaamista, perehdyttämistä tai opettamista, missä niissäkin olet esillä asiantuntijaroolissa. Monenlaiset roolit edellyttävätkin meiltä tänä päivänä asiantuntijaroolissa esiintymistä, mikä voi lisätä työssä koettua kuormaa erityisesti esiintymisjännitystä potevilla.
Miksi jännitämme esiintymistä? Esillä oleminen ja erityisesti asiantuntijaroolissa esiintyminen jännittää meitä usein siksi, että esiintyessämme asetamme itsemme alttiiksi kritiikille ja arvostelulle asiassa, joka on meille merkityksellinen. Saatamme pelätä kasvojen menetystä tai sitä, että epäonnistuessamme menetämme saavutetun statuksemme tietyn aihealueen asiantuntijana. Esiintymisjännityksen taustalla voi olla monenlaisia seikkoja kuten kontrollin menettämisen tai paniikkikohtauksen pelko, kiusaaminen tai muut aiemmat huonot kokemukset tai koettu huijarisyndrooma. Toisinaan jännityksen syytä on vaikeaa sanoittaa: se tuntuu kehossa epämääräisenä ahdistuksena ja puristuksena.
Esiintymisjännitys on hyvin yleinen kokemus – paljon yleisempi kuin ajattelemme sen olevan. Jokainen joskus pienesti tai suuresti esiintynyt ihminen on varmasti kokenut jännitystä, mutta toisilla on enemmän keinoja ja välineitä sen hallitsemiseksi. Jännitys ei myöskään aina näy ihmisestä ulospäin silloinkaan, kun subjektiivinen jännityksen tunteemme on voimakas. Olemme monesti myös armollisempia toisen kokemille tunteille. Näin ollen tulkitsemme usein virheellisesti, etteivät toiset ihmiset jännitä, tai ainakaan se ei haittaa heidän suoritustaan samalla tavalla kuin omaamme.
Esiintymisjännityksen ei tarvitse estää meitä esiintymästä tai jakamasta osaamistamme. Annamme esiintymisjännitykselle usein haitallisen leiman, vaikka tunteena siinä on tosiasiassa paljon hyvää: se viestii meille asian merkityksellisyydestä ja voi puskea meitä parhaaseen suoritukseemme. Tunteet ovatkin harvoin mustavalkoisesti positiivisia tai negatiivisia, koska niillä voidaan nähdä olevan myös aktivoiva tai passivoiva vaikutus. Tällä nelikentällä tunnekokemukset liikkuvat dynaamisesti.
Vireystilan vaikutus suorituskykyymme on suuri. Tutustumalla omaan niin kutsuttuun optimaaliseen vireystilaan, eli sietoikkunaan, voimme löytää välineitä esiintymisjännityksen hallintaan. Monet toimivat välineet ovat jo meissä, sillä ne liittyvät vahvasti keho-mieli-yhteyteen. Jännitys on monesti hyvin kehollinen kokemus, varsinkin kun annamme sen olla sitä. Näin ollen monet jännityksen hallinnassa auttavat keinot liittyvät juuri kehollisuuteen. Voimme oppia kehosta pois pyrkimisen sijaan asettumaan kehoon ja löytämään itsestämme riittävän turvan esiintymistilanteessa.
Sosiaalityöntekijänä, tutkijana ja opettajana olen itse kartuttanut esiintymiskokemusta monenlaisissa tilanteissa. Olen ollut esillä pienemmissä työryhmissä, esiintynyt isoissa asiantuntijatapahtumissa ja opettanut hyvin monenlaisia opetusryhmiä. Opettajana olen ollut tukemassa esiintymisjännitystä potevia opiskelijoita. Esiintyminen on ollut merkittävä osa elämääni kuitenkin jo kauan ennen työelämää: tavoitteellinen tanssiharrastus on koulinut minua esiintyjänä jo taaperoikäisestä saakka. Teini-iässä tanssiurani päättyi loukkaantumiseen, mutta esiintyminen on jäänyt elämään minussa. Karttuneen kokemukseni ja tietotaitoni myötä olen tänä päivänä erityisen kiinnostunut siitä, miten voin auttaa ihmisiä astumaan rohkeasti ja aidosti kiinnostavalla tavalla esille. Ajattelen, että työyhteisöt ja organisaatiot ovat parhaillaan silloin, kun osaamista uskalletaan jakaa niin organisaation sisällä kuin sen ulkopuolella, jolloin yhteisöstä muodostuu enemmän kuin osiensa summa.
Tarvitaanko teidän organisaatiossanne konkreettisia välineitä esiintymisjännityksen hallintaan? Mietityttääkö esiintymiseen liittyvät saavutettavuuden kysymykset? Oletteko pohtineet, miten visuaaliset materiaalit toimivat parhaiten esiintymisen tukena? Haluatko ymmärtää, miten saada erilaiset yleisöt aidosti kiinnostumaan puheenvuorostasi?
Ota yhteyttä ja buukkaa minut jakamaan osaamistani teille! info@janikakosonen.fi +358 505188680. Lue lisää palveluistani täältä!
